Suomen kansantalous ei ole hetkeen osoittanut kovin merkittäviä kasvun oireita. Maan bruttokansantuotteen arvellaan kasvavan tänä vuonna sellaiset 1,6 prosenttia, ja parina seuraavana vuonna tyydytään näillä näkymin prosentin kymmenystä vaatimattomampaan lukemaan. Mikä siis eteen, kun valtiolla on huomattavasti enemmän velkaa kuin esimerkiksi Ruotsilla ja Tanskalla ja samaan aikaan tuottavuus on heikompaa?
Tapahtuma-ala julkaisi yhdeksän ehdotusta, jotka voisivat auttaa asiaa. Tiedotteessa mainitaan, että tapahtuma-ala on kasvanut vuodesta 2018 vuoteen 2023 yhteensä 28 % ja toimialan liikevaihto lähentelee kolmea miljardia euroa. Kysymyksessä on siis merkittävä toimiala, jonka menestyminen voisi auttaa koko maan talouden tilaa.
Mitä konsteja ala sitten ehdottaa? Ensinnäkin kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntaseteleiden verotonta enimmäismäärää halutaan nostaa merkittävästi. Samaisten seteleiden käyttöä halutaan laajentaa messutapahtumiin, ja AV-kannustimen (enintään 25 prosentin maksuhyvitys Suomessa toteutetun tuotannon kustannuksista) kaltaista mekanismia toivotaan myös suurtapahtumille.
Tapahtumapalveluiden sähköveroa halutaan alentaa samalle tasolle teollisuuden kanssa. Tapahtumalippujen arvonlisävero halutaa palauttaa kymmeneen prosenttiyksikköön nykyisestä 14:stä. Kotitalousvähennys halutaan laajentaa tapahtumapalveluihin yksityisten juhlapalveluiden kysynnän vahvistamiseksi, ja yritysten edustuskulujen vähennysoikeus tahdotaan kasvattaa 50 prosentista sataan prosenttiin. Viimeisinä keinoina mainitaan ”tapahtuma-alan huomioiminen liikenteen verotuksen uudistamisessa” sekä ”yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoitusvähennyksen laajentamisen kiirehtiminen”.
”On arkijärjen vastaista, että virike-edulla ei voi käydä esimerkiksi puutarha-, vene- tai käsityömessuilla. Samoin virike-edun taso on jäänyt ajastaan. Se on ollut vuodesta 2009 alkaen 400 euroa. Jos kotitaloudet ja yritykset voisivat vähentää tapahtumamenoja verotuksessa, se loisi toimialalle merkittävästi kysyntää. Tapahtumakannustimella voitaisiin houkutella Suomeen kansainvälisiä arvokisoja ja muita isompia tapahtumia. Ja toki näiden ulkopuolella on paljon, mitä toimialan hyväksi voidaan tehdä sääntelyn uudistamisella”, Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Kalle Marttinen kirjoittaa tiedotteessa.
Siinäpä on hallituksella pureskelemista, että mitkä näistä ovat toteuttamiskelpoisia – vai haluaako hallitus tarttua yhteenkään kohtaan. Se varmasti ainakin kansalaisia ilahduttaisi, jos kulttuuriseteleitä voisi käyttää laaja-alaisemmin.