Bassorummun ja Nashville-vireen lumoissa – Kuuntele Oliverin uutuussingle

"2 ihmistä tulee sellaisella energialla ulos meistä, että sitä on kyllä vaikea vastustaa."

Ville Juurikkala

Vuosituhannen alkupuolelta asti suomirockia uutterasti tehnyt ja maata kiertänyt Oliver-yhtye on julkaissut uuden singlen 2 ihmistä. Porvoon Magnusborgin studiolla tuottaja Rake Eskolininin avustuksella tehty single vie Oliveria aavistuksen uuteen suuntaan, kun mukana on selkeitä country-sävyjä.

Kuunnellaanpa uutuusbiisi ensin pois alta ja keskitytään sen jälkeen haastattelun myötä oleelliseen – eli äänityksessä käytettyihin laitteisiin ja muuhun aina-niin-ihanaan nippelitietoon.

Oliverin kitaristi-laulja Jari Väyliö, miksi päädyitte palkkaamaan Raken tuottajaksi? 

– Raken kaltaisia tyyppejä ei ole Suomessa montaa. Enkä koe, että häntä varsinaisesti palkataan mihinkään vaan pikemminkin hän valitsee itse mielenkiintoiset projektit joissa haluaa olla mukana.

– Me ollaan Raken kanssa vuosien varrella oltu joskus yhteydessä mahdollisesta yhteistyöstä ja sitten vuoden 2015 Musiikki & Mediassa törmättiin sattumalta Torni-hotellin käytävällä. Meillä oli siinä samantien sellainen poikkeuksellisen intensiivinen keskusteluhetki jossa molemmat jo tultiin siihen tulokseen, että meidän täytyy jatkaa keskustelua lisää. Ja siitä se sitten lähti.

”Rake osaa haastaa biisien kirjoittamisessa sillä tavalla, että se inspiroi mua todella paljon.”

– Ihan alusta asti mulla on ollut sellainen olo Rakesta, että me ollaan jotenkin samanlaisella sielujen liikkumisradoilla. Ajatellaan asioista melko samalla tavalla ja ennen kaikkea näkemys hyvästä musiikista on hyvin samankaltainen. Rake osaa myös haastaa biisien kirjoittamisessa sillä tavalla, että se inspiroi mua todella paljon. Me jutellaan aika pitkiä puheluita ja analysoidaan sekä musaa, että maailmaa sen ympärillä. Niistä keskusteluista tulee aika usein sellainen olo, että täytyy tarttua kitaraan.

Luuletteko, että nykytyylinne country-vaikutteet uppoavat suomalaiseen musiikinystävään?

– En näe tässä mitään epäselvää. Tottakai se uppoaa. 2 ihmistä tulee sellaisella energialla ulos meistä, että sitä on kyllä vaikea vastustaa. Siinä on ilmaa, rakkautta, iso kertsi ja tietenkin painavat sanat. Ja se saa sunkin jalan vispaamaan.

”Suomessa sekoittuu helposti countrysta puhuttaessa pieni kapeakatseisuus.”

– Suomessa sekoittuu helposti countrysta puhuttaessa pieni kapeakatseisuus. Moni mieltää sen musatyylin Suomessa lähinnä Freukkareiden heiniksi. Mutta se on niin paljon muutakin. Ihan agraarimmasta juurikantrista mä en juurikaan tajua. Mut se popimpi pääty on paikkapaikoin aivan tajutonta. Niissä biiseissä on monesti kyse rikkinäisestä sydämestä ja siitä kuinka siihen omaan tunneliin kaivataan valoa pimeyden keskelle. Mä koen, että suomalainen pop-melankolia ja jenkkicountryn lyyrinen maaperä on hyvin lähellä toisiaan. Ei puhuta tunteista paljoakaan mutta oikean biisin soidessa alkaa mennä roska silmään.

Onko 2 ihmistä yksittäinen singlebiisi vai osa jotain suurempaa kokonaisuutta?

– Se on osa suurempaa kokonaisuutta. Olen tästä itsekin yllättynyt, mutta edelliset kaksi biisiä Kysymys saa vastauksen ja Juoksen ovat olleet alkusanat tälle laululle ja tää biisi on nyt sitten se viimeinen luku. Tää on mulle todella henkilökohtainen biisi. Ehkä se kaikkein henkilökohtaisin. Biisi oli erittäin vaikea laulaa, koska se menee mun rekkarille aika korkealta ja haastavilla vokaaleilla. Ehdotin Rakelle, että biisi vedettäisiin matalempaa, mutta tämän ei kuulemma pitänytkään olla niin sanotusti helppo laulaa. Ja se kyllä kannatti. Olen lopputulokseen todella tyytyväinen. Näiden nauhoitusten jälkeen olin monta päivää ihan pihalla. Oli todella yksinäinen ja tyhjä olo. Tuntui siltä, että jotain musta irtosi lopullisesti kun sain sen laulettua ulos.

Kerropa vielä kauniiksi lopuksi yhtyeenne tärkeimmät aseet studiossa.

1. Delay- ja reverb -efektit

– Tämä yhdistelmä on mulla kitarassa se soundi joka tekee sähkökitarasta mulle mielenkiintoisen soittimen. Kaikki se maailma, joka tapahtuu soiton iskujen välissä. ne kohdat joita tavallaan se efekti soittaa, en minä. Se maailma on ääretön, mutta siinä on silti selkeä pulssi. Rytmi, joka saa mut liikkumaan.

”Kaikki se maailma, joka tapahtuu soiton iskujen välissä.”

– Mun Coldplay, U2 ja Mumford And Sons -fanituksessa en ole näiltä soundeilta voinut myöskään välttyä. Kaikki se mahtipontisuus, tila ja suuria maailmoja syleilevät soundit tulee jostain näiden efektien aiheuttamasta symbioosista.

2. Moniääninen laulu

– Kuuntelin nuorempana paljon Donkkareita ja Egotrippiä. Varsinkin Egotripin livessä olin täysin haltioitunut moniäänisestä laulusta. Sittemmin Mumford & Sons on putsannut pöydän olemalla sekä levyllä, että livenä aivan tajuttoman kova nimenomaan stemmojensa ansiosta. Mulle stemmat esimerkiksi kertseissä on ihan yhtä oleellisia asioita kuin vaikkapa se sähkökitara. Niillä on iso vaikutus kokonaisuuteen.

3. Nashville-tuning

– Jyväskyläläisessä soitinliikkeesä oli töissä eräs Karjalaisen Jukka. Ei siis se lauluntekijä, vaikka aika seppä se tämäkin Jukka on. Menin ostamaan häneltä kieliä 12-kieliseen kitaraani koska metsästin yhteen uuteen biisiin helkkäävää ja raikasta kitarasoundia akustisella. Vanhana countryn ystävänä Jukka opasti mut Nashville-setin maailmaan ja loppu onkin aikalailla historiaa. En usko, että yksikään biisi tämän jälkeen olisi kuulostanut siltä miltä ne nyt kuulostaa ilman tätä virettä. Vein Jukalle sittemmin pullon jallua kiitokseksi tästä uuden reitin ja soundin esittelystä.

”Lopputuloksena on jopa hieman kannelmainen soundi, joka saa monet tututkin soinnut kuulostamaan uusilta ja raikkailta.”

– Nashville-tuning on Pohjois-Amerikan country-piireistä tutuksi tullut, ei ehkä niinkään vire vaan erityinen kielisetti, jota voi käyttää niin akustisissa kuin sähkökitaroissakin. Kyseessä on siis ihan normaali kitaraviritys, mutta kielet ovat erittäin ohuita ja maksimissaan vain kaksi kieltä on punotulla pinnalla. Lopputuloksena on jopa hieman kannelmainen soundi, joka saa monet tututkin soinnut kuulostamaan uusilta ja raikkailta. Erittäin inspiroiva ja koukuttava kitaravire. Mulla on yleensä aina studioreissuilla mukana 1-2 ”näsäriä” ja joka kerta sitä joku kitaristi päätyy näppäilemään hauska hymy huulillaan.

– Mä olen tehnyt pitkän suunnittelu- ja modausduunin yhdessä mun kitarateknikon Vuoren Sakun kanssa. Se tajus jotenkin ihan samantien, että mitä mä tällä soundilla haen. Tuo kielisetti on sellainen, että ei se ihan tosta vaan taitu kitaraan kuin kitaraan joten on hyvä, että kehittelyssä on mukana myös joku niinkin kova jätkä kuin Saku on.

4. Bassorumpu

– Mulle basari on musassa hirveän tärkeä elementti. Me aika usein keskustellaan tästä jätkien kanssa ja ihailtavan usein sitä käytetään riittävän paljon meidän musassa. Mulle basari edustaa sitä musan primitiivisintä päätä. Sitä rytmiä ja pulssia jonka ympärille se biisi ikäänkuin ripustuu. Meidän Tero on yksi jämäkimpiä rumpaleita joita tiedän ja sen kanssa on älyttömän hyvä soittaa just sellaista selkeällä ja iskevällä basarilla kulkevaa musaa. Meidän musaa.