Helsingissä syntynyt Anna Järvinen muutti 6-vuotiaana Tukholman pohjoispuolelle Täbyyn, mutta on ylläpitänyt lämmintä suhdetta syntymämaahansa. Ura alkoi vuosituhannen vaihteessa Granada-popyhtyeessä, mutta läpimurto tapahtui vuonna 2007 sooloalbumilla Jag fick feeling. Sillä ja kaikilla viidellä muulla levyllä taustatukena on Dungen-yhtye ja erityisesti Gustav Ejstes ja Reine Fiske. Vastailmestyneellä kuudennella albumilla Dagen var mulen Anna tulkitsee kuitenkin Kaj Chydeniuksen lauluiksi säveltämiä runoja eri aikakausilta Tapio Viitasaaren pianon säestyksellä.
– Aloin Chydeniuksen laulujen projektin viime vuoden helmikuussa, Anna muistelee. – Elämä oli tosi kovaa. Oli pimeätä, kylmää ja liukasta. Väsytti ja teki mieli kuunnella Chydeniuksen tuttuja vanhempia levytyksiä, kuten Sinua, sinua rakastan. Siitä tuli idea omasta levytyksestä. Sain netistä Kaj’n pojan kautta sähköpostiosoitteen, ja säveltäjä lähetti mielellään nipun ruotsinkielisiin runoihin tekemiensä sävelmien nuotteja.
– Tapio Viitasaaren sain Helsingistä mukaan pianistiksi ja sovittajaksi. Minulla oli jo vuodelle 2020 varaus Fårön saarelle, Ingmar Bergmanin taiteilijaresidenssiin, mutta pandemia lykkäsi omien laulujen levytystä. Saimme viime vuonna kaksi viikkoa tähän projektiin. Siellä oli Bergmanin neljännen vaimon Käbi Laretein flyygeli, jonka äärellä lauloin demoja, kun pääskyt pitivät elämää ikkunoiden takana.
– Tällaiset projektit rikastavat kaikkea sitä, mitä itse tekee. Chydeniuksen sävelmiä oli hauska laulaa, vaikka melodiat olivat aika vaikeita meikäläisen yksinkertaisempien sävelkulkujen rinnalla. Niissä mennään välillä tosi korkealla ja taas matalalla. Vanhojen runojen kielellä laulaminen viehätti kovin.
– Toukokuulla jatketaan seuraavan omien laulujen levyni tekoa. Viidestä, ehkä seitsemästä ja kahdeksannestakin kappaleesta on jo aihiot olemassa.
Minulle tärkein ruotsalainen artisti ja albumi
Abba: Arrival
”Ensimmäinen levy – ehkä ensimmäinen asiakin, joka ostettiin, kun olimme juuri muuttaneet Tukholmaan. Olin kuusi vuotta vanha ja sain joka joulu uuden Abba-levyn. Kuuntelin niitä kunnes osasin kaiken.”
Suomalainen artisti ja albumi, jota olen kuunnellut pisimpään
Vesa-Matti Loiri: Eino Leino
”Meillä oli tämä kasetti autossa kun olin lapsi. Kuuntelin sovituksia, myöhemmin kuuntelin myös ihanaa kieltä ja mielikuvia.”
Levy joka tuo mieleen varhaisimmat muistot Helsingin kotikulmista
Baccara: Yes Sir, I Can Boogie
”En omistanut levyä, mutta isä äänitti Yes Sir, I Can Boogien mulle kasetille. Varhaisin albumi oli Aristokatit-elokuvalevy, jonka sain isältä ehkä 4-vuotiaana. Melkein kaikki lapsuuden levyt kestävät vieläkin kuuntelua: Carpenters, Abba, Brideshead Revisited -soundtrack.”
Albumi joka rohkaisi oman soolodebyytin tekoon
Stina Nordenstam: And She Closed Her Eyes
”Muusikkokaverit pyysivät laulamaan kuin Aretha. Mahdotonta. Olin hiljaa puhuva ujostelija. Acid housen naiset olivat taustalaulajia. Masentavaa aikaa. Tuntui, etten mahdu mukaan. Mutta Stina sävelsi, tuotti ja lauloi hiljaa: ’I am looking for a color, it’s something between pink and brown…’ En ollut yksin.”
Albumi jota arvostan laulajana ja lauluntekijänä
Veronica Maggio: Och vinnaren är…
”Uskomaton laulaja. Och vinnaren är -levy on hieno. Musiikki ja laulu ovat niin itsestään selvästi naimisissa. Veronica laulaa rennosti ja absoluuttisesti. Mitään en halua muuttaa. Haluan tanssia! Ja laulaa kovaa mukana, ja kaikki elämässä tuntuu helpommalta.”
Levy jolla on vaikuttavimmat, rikkaimmat sanoitukset
Håkan Hellström: För sent för Edelweiss
”Håkanilla on paljon sanomista! Joka laulussa paljon sanoja, paljon kertomusta. Instrumentointi on rikasta ja leikkimielistä. Svengaa, menee rikki, kokoaa itsensä taas, on täynnä pohjatonta surua, pelkoa ja lämpimintä rakkautta elämää ja musiikkia kohtaan.”
Erikoisin tai odottamattomin suosikkilevyni
Boney M: Take The Heat Off Me
”Boney M on vaan niin mahtavaa partymusiikkia. Oma musiikkini on, ainakin pinnalta, kaukana partysta, mutta yritän joka kerta tehdä yhden yhtä ilmeisen diskohitin. Hittien kuunteleminen vie minut hitaasti sinne päin – ja kohta olen perillä.”
Albumi joka herätti ajatuksia oman musiikin kehittämisestä
Queen: Greatest Hits
”Queen ei ollut ’hyvä’ bändi 80-luvulla, pienissä piireissäni. Viime talvena ihastuin Good Old Fashioned Lover Boy -lauluun. Vietin viikkoja Freddien haastattelujen parissa. Sivistynyt poika provosoi, rakasti balettia ja oopperaa. Kuuntelin suuria hittejä. Laitankin kuoroja uudelle levylle.”
Teksti: Asko Alanen
Artikkeli on julkaisu Soundissa 4/22.