Suomalaisen folk metalin jämerä ikihonka Ensiferum juhlii ensi vuonna kolmekymppisiä, mutta merkkipäivien vietto aloitetaan hieman etukenossa. Juuri ilmestynyt uusi studioalbumi Winter Storm on erittäin väkevä näyttö Ensiferumin nykyisestä iskuvoimasta, ja bändin tavaramerkkimelodiat ovat taas kerran ensiluokkaisen tarttuvia. Välillä niiden tunnelma tuntuu vievän mukanaan hyvinkin kauas taakse – ihan Ensiferumin alkulähteille asti.
– Totta kai uusi levy on aina uusi levy, ja mukana on tuoreita tuulia, mutta olen silti samaa mieltä: kun aloimme tehdä Winter Stormia, pian tuli sellainen fiilis, että tällä kerralla messissä on kaikuja myös vanhoista ajoista, sanoo basisti Sami Hinkka.
Kun Winter Stormin työstäminen aikoinaan alkoi, pöydällä oli muitakin mielenkiintoisia ajatuksia. Ensiferumin aikoinaan perustanut kitaristi Markus Toivonen mietti esimerkiksi yhdestä isosta biisistä koostuvan albumin tekemistä.
– Suunnitelma taisi lopulta tuntua vähän turhan suuruudenhullulta, mutta siitä oli hyötyä Winter Stormin suhteen: uusi levy on yhtenäisin Ensiferum-albumi tähän mennessä. Biisit on tehty samasta puusta.
Millaista Winter Stormin valmisteleminen oli isossa kuvassa?
– Meidän takataskussa on aina nippu raakileita – esimerkiksi biisejä, joita ei ehditty tehdä valmiiksi edelliselle levylle – eli materiaalista ei yleensä ole pulaa, avaa Hinkka.
– Myös Winter Stormin tekemisen alkuvaiheessa riffejä ja melodioita oli aikamoinen nivaska, ja jossain vaiheessa työpöydällä oli useampikin yli 10-minuuttinen biisi. Niitä alettiin sovittaa tiukemmiksi kokonaisuuksiksi, ja vähitellen palaset rupesivatkin löytämään toisensa, mutta se ei ollut ihan helppoa. Eikä varsinkaan nopeaa!
– Markukselle pitää nostaa hattua aivan erityisellä tavalla. Hän nimittäin loikkasi tämän levyn myötä ”pimeältä keskiajalta” digimaailmaan, ja hän teki himassa valtavan määrän kokeiluja melodiakulkujen, harmonioiden, sointujen ja tempojen suhteen. Toki tsekkasimme jutut myös treenikämpällä koko bändin voimin, mutta ihan selvää on se, että ilman Markuksen tekemää sovitustyötä Winter Storm olisi varmaan edelleen levällään.
Fatherland-biisi taas tuli sinun kynästäsi.
– Se sai alkunsa tutulla tavalla: sohvalla akkari sylissä. Siinä kun soitteli ja hyräili, yhtäkkiä havahtui, että ”hei, tuohan kuulosti hyvältä”. Sitten vaan idea talteen sanelimeen ja tekemään tietokoneella jonkun sortin demoa, kertoo Hinkka.
– Myös biisin otsikko tuli saman tien. Jostain syystä melodia huusi ”punchlinea” ja kertosäkeen surullisen uhmakas tunnelma kertoi minulle välittömästi, mistä kirjan kohdasta nappaisin sanoitukset kappaleeseen.
Hypätäänpä siitä ei-kovin-yllättävälle aasinsillalle: Winter Stormin tekstit siis ovat siis yksittäisiä kohtauksia ideoimastasi fantasiakirjasta.
– Opus tulee kertomaan useiden sukupolvien mittaisen tarinan maailmasta, jossa niin taikuus kuin jumalatkin ovat totta. Toisaalta monet teemat ovat hyvin inhimillisiä ja maanläheisiä, ja siellä käsitellään ystävyyttä, rakkautta, ahneutta, kateutta ja niin edelleen. Kun kaiken päälle lyödään melkoinen annos miekan kalisteluja ja mahtavaa magiaa, niin lopputulos on sopivan eskapistinen!
Janne Joutsenniemen tuottamalta ja Jens Bogrenin miksaamalta albumilta löytyy myös varsin kuuluva ”drink to forget” -lausahdus. Onko Long Cold Winter Of Sorrow And Strife -kappaleesta löytyvä kohta kumarrus Sentencedin ja Nepenthen suuntaan?
– Emme ole ikinä sen suuremmin peitelleet omien esikuviemme vaikutusta. Taide ei todellakaan synny tyhjästä vaan kaikki lainailevat ja lisäilevät omia mausteitaan, huomauttaa Hinkka.
– Samalla täytyy sanoa, että tämä ”drink to forget” ei ole tietoinen Sentenced-tribuutti. Kyseessä on hieno bändi ja upea biisi, joten ehkä sanat tulivat mukaan jostain alitajunnasta!
Teksti: Timo Isoaho
Haastattelu on julkaistu Soundissa 9/24.