Erittäin arvostettu, pitkän uran tehnyt tamperelainen musiikkitoimittaja Juhani ”Jussi” Niemi on kuollut. Niemi menehtyi perjantaina 22.9.2023 sairaskohtauksen johdosta. Hän olisi täyttänyt ensi kuussa 73 vuotta.
.
Jussi Niemi oli Soundin pitkäaikaisin kirjoittaja. Hän oli aktiivisesti mukana lehden avustajakunnassa heti vuoden 1975 ensimmäisestä Soundista lähtien aina kuolemaansa saakka. Hänen ihan ensimmäinen juttunsa syntyi kuitenkin jo pari vuotta aiemmin: parikymppisenä Lontoossa ollessaan hän törmäsi kadulla Hawkwindin Nik Turneriin, pyysi tältä haastattelua ja lähetti jutun vasta perustettuun, Soundia edeltäneeseen Musa-lehteen.
.
Siitä lähtien Niemi hengitti paitsi musiikkia myös siitä kirjoittamista.
.
Vuosikymmenten aikana hän kirjoitti musiikkijuttuja Soundin ohella myös Aamulehteen sekä moniin muihin julkaisuihin. Lisäksi hän suomensi lukuisia musiikkikirjoja. Nuorena hänet löysi Epe’s-levykaupan tiskin takaa. Hänen Soundiin kirjoittamista musiikkiesseistä julkaistiin kokoelmakirja Jussi Niemen kootut naamakirjat vuonna 2019, joka onkin ehkä paras väylä Niemen ainutlaatuiseen toimittajapersoonaan tutustumiseen. Suosittelen varaamaan kirjastosta.
.
Jussi Niemeä ajoi loppuun saakka ehtymätön uuden musiikin löytämisen nälkä. Vielä yli 70-vuotiaanakin Niemi oli poikkeuksellisen laaja-alainen ja intohimoinen musiikkikirjoittaja. Hän kävi keikoilla useita kertoja viikossa ja käänsi kaikki kivet uusia musiikillisia löytöjä tehdäkseen. Kaikkea hänen tekemistään leimasi pohjaton rakkaus musiikkiin.
.
Itselleni vahvimpia muistoja Jussista onkin se, kuinka hän tuli Soundin toimitukseen, parkkeerasi promolevyhyllyn eteen ja pyysi saada kuulla näytteen jokaisesta vähänkään kiinnostavalta vaikuttavasta levystä. Saattoi vierähtää tunteja, kun Niemi latoi soittimeen levyn toisensa perään ja pyysi samalla minua googlettamaan taustatietoja. Niistä sessioista tarttui itsellenikin monta uutta suosikkia – puhumattakaan lukemattomista aarteista, joita olen vuosikymmenten aikana Niemen levyarvioiden ja haastattelujen kautta löytänyt.
.
Hänen kykynsä innostua ja olla avoin kaikelle uudelle oli ihailtavaa. Genrerajoista hän ei juurikaan piitannut – vaikka eniten intoilikin bluesista, jazzista, folkista, reggaesta sekä afrikkalaisesta musiikista – sillä hänelle musiikissa tärkeintä oli, että se puhutteli. Se, että kyseessä oli Niemen sanoin ”aito artikkeli”.
.
Niemi rakasti yli kaiken rytmiä, mistä syystä hänet löysi keikoilta useimmiten eturivistä joraamasta.
.
Ja kun Niemi löysi kiinnostavan artistin, hän takuulla teki kaikkensa taivutellakseen minut tilaamaan aiheesta haastattelun. Useimmiten niin teinkin. Koska Jussi Niemi oli yhtä kiinnostunut ihmisistä kuin musiikista, oli hän erinomainen haastattelija. Hän lähestyi samalla intohimolla niin isompiakin tähtiä kuin marginaalin erikoishahmoja kohdellen heitä kaikkia kuin vertaisiaan, mistä syystä hänen juttunsa olivat ennemmin innostuneita ja syvälle meneviä keskusteluja kuin haastatteluja.
.
Viimeisessä puhelussamme pari viikkoa sitten – hän soitti usein ja puhui pitkään, niin musiikista kuin muustakin elämästä – Niemi painottikin, kuinka tärkeää hänelle on olla kontaktissa ihmisten kanssa. Eikä missä tahansa kontaktissa, vaan Niemi janosi aitoja kohtaamisia. Sellaisia hän ehti onneksi kokea 50 toimittajavuotensa aikana muun muassa Patti Smithin, Iggy Popin, Trickyn, Dr. Johnin, Mulatu Astatken, Tom Waitsin, William S. Burroughsin tai vaikkapa George Clintonin kanssa. Lukemattomista kotimaisista taiteilijoista puhumattakaan.
.
Persoonana Niemi oli valloittava, innostava ja intensiivinen. Hän oli oikeudenmukaisuuteen, rauhaan ja rakkauteen vannova ikuinen hippi. Jussilla oli aina lempeä hymy ja innostunut pilke silmäkulmassa.
.
Kun itse menetin taannoin rakkaan ihmisen, Jussi soitti myötätuntoisen puhelun ja määräsi minulle lääkkeeksi tuhdin juurimusiikkikuurin: ”Kuuntele Otis Rushia, Blind Willie Johnsonia, Skip Jamesia, Son Housea, Robert Pete Williamsia, Otis Reddingiä, Marvin Gayetä, Curtis Mayfieldiä, Burning Spearin Marcus Garveya, The Congosia. Niissä tuskasta puristetaan elinvoimaa!”
.
Oikeassahan hän oli, joten eiköhän laiteta soimaan.
.
Mikko Meriläinen, päätoimittaja, Soundi
.
