Kuumaa-yhtyeen jäsenet Johannes Brotherus, Aarni Soivio ja Jonttu Luhtavaara ilmestyvät tietokoneen ruudulle iloisesti tervehtien. Etäyhteydellä toteutettava haastattelu saatiin onneksi mahtumaan bändin täyteläiseen aikatauluun.
– Meillä on mieletön kevätkiertue käynnissä! UMK:n päätyttyä ollaan oltu lähes koko ajan tien päällä, mikä on tuntunut hienolta. On hauskaa, uutta ja jännittävää, Brotherus tiivistää bändin kuulumiset haastattelun alkuun.
Yhtyeellä todella on riittänyt vilinää pitkin kevättä. Helmikuun alussa Kuumaa palkittiin Emma-gaalassa Vuoden yhtye -Emmalla ja saman kuun loppupuolella bändi osallistui Uuden Musiikin Kilpailun karsintoihin kappaleellaan Ylivoimainen. Vaikka voittoa ei tullut, kisaan osallistuminen opetti yhtyeelle paljon, varsinkin oman työryhmän ulkopuolella työskentelystä.
– Olemme ennen työskennelleet oman työryhmämme kanssa melko tiiviisti keskenämme, joten oli hyvin kasvattava kokemus antaa hetkeksi luottamusta myös ulkopuolisille ihmisille ja havainnoida, miten he meidän bändimme kokevat, Brotherus kertoo.
Emma-gaalan ja UMK:n aiheuttaman hälinän seassa viimeisteltiin myös yhtyeen toinen albumi Hyvikset ja pahikset, joka ilmestyi maaliskuun lopussa.
– Elossa ollaan ja levystä ollaan ylpeitä, Luhtavaara tiivistää albumin teon jälkeiset tunnelmat.
– Melkein puolet levystä kirjoitettiin viime vuoden lopussa vielä sellaisissa huolettomissa mielenmaisemissa, eikä paineen ja kiireen tuntu yltänyt biisien kirjoitusvaiheeseen, Brotherus jatkaa ja kertoo alkuvuoden hurjan tahdin olleen tiedossa vuoden 2022 lopulla.
– Kun siihen osattiin asennoitua, niin tietynlainen luova kaaos toimi eteen päin vievänä energiana.
Albumin biisien kirjoittaminen kesti noin puolitoista vuotta. Monet kappaleista syntyivät erinäisillä mökeillä, jonne arkielämän kiireet ja lainalaisuudet eivät samalla tavalla yltäneet, kuin Helsingissä sijaitsevaan studioon.
– Rakastuttiin siihen työtapaan, että pakataan kamat ja mennään hälinästä syrjään. Se oli meille kivaa ja inspiroivaa, Luhtavaara kertoo.
– Maiseman muutos on yllättävän voimakas työkalu alitajunnalle. Sillä pystyy huijaamaan itselleen sellaisen kiireettömän ja paineettoman tilan, jonka myötä syntyy vähän erilaisia juttuja kuin täällä Helsingissä syntyisi, Brotherus jatkaa.
Miljöön vaihdos vaikutti huomattavasti muun muassa siihen, miten aiheita uusiin biiseihin alkoi löytymään.
– Sen huomaa noilla landeretkillä, että kappaleita on koko ajan kädenulottuvilla. Pitää vaan päästä sellaiseen tilaan missä ne ryömivät esiin koloistaan, Brotherus kuvailee.
Vuonna 2016 perustettu yhtye on ehtinyt urallaan tekemään musiikkia, jonka suuntia on pyritty määrittelemään turhankin pitkälle ennen itse kappaleiden kirjoittamista. Uuden levyn suhteen tiukoista konsepteista pyrittiin luopumaan.
– Me alettiin jossain kohtaa olemaan jyvällä siitä, mitkä ovat meidän musiikissamme resonoivat päävärit. Niiden seuraaminen edesauttoi vapautunutta musan tekoa. Monet ovat kehuneet levyämme yhtenäiseksi ja se on hauska kuulla, koska sellaiseen pyrittiinkin, ilman exceleitä ja mind mappejä, Brotherus kertoo.
Kuumaan tuoreimpien kappaleiden sävellykselliset mieltymykset syntyvät jäsenten yhteen sulatetuista musiikillisista ja esteettisistä preferensseistä. Teksteissä teemoina puolestaan toistuvat surulliset ja haikeat asiat, joita pyritään käsittelemään mahdollisimman kauniilla tavalla.
– Kun tehdään iso kasa biisejä samalla tiiviillä ryhmällä, niin syntyy kokoelma kappaleita, joissa on toivottavasti hyvällä tavalla samankaltaisuuksia. Siinä edesauttaa myös se, miten asiat paketoidaan visuaalisesti ja mikä on Jontun ja Joonas Olssonin tapa tuottaa soivaa asiaa, Brotherus valottaa.
Yhtyeen sisällä työtehtävät ovat jakautuneet jäsenten omien mielenkiinnonkohteiden ja vahvuusalueiden mukaan. Soivio vastaa bändin visuaalisesta puolesta, Brotherus kappaleiden sanoituksista sekä paljon myös niiden sävellyksistä ja Luhtavaara puolestaan häärii biisien tuotannon ja keikkojen draamankaarien suunnittelun parissa.
UMK:n jälkeen Kuumaa on viihtynyt koko kevään tien päällä kiertäen Suomea ristiin rastiin. Kuva: Okko Saastamoinen
Jos Hyvikset ja pahikset -levyä vertaa yhtyeen vuonna 2019 ilmestyneeseen Kuumaa-debyyttialbumiin, voi huomata, ettei haikeus aina ole ollut kantava teema bändin biiseissä. Se on ikään kuin tullut mukaan jäsenten kasvun myötä.
– Kuulostaa ankealta, että meidän kypsyminen on johtanut surullisiin lauluihin, mutta ehkä me ollaan löydetty pieni koti sellaisesta lämpimästä melankoliasta, Brotherus pohtii.
Kuumaan ensimmäiselle levylle kappaleita tehtiin useampien ulkopuolisten kirjoittajien kanssa, mikä Brotheruksen mukaan johti repaleisempaan kappaleiden kokoelmaan.
– Se ei tee levystä huonompaa tai parempaa, mutta meidän tiivistetty biisinkirjoitusryhmä ja metodit tehdä musaa ovat varmasti johtaneet siihen, että uusi albumi tuntuu yhtenäisemmältä soundillisesti ja haikeammalta teemallisesti.
Kun Kuumaa perustettiin seitsemän vuotta sitten, tavoitteena oli heti alussa bändi, jonka biisit tulisivat soimaan radiossa. Erityisesti Luhtavaara otti asiakseen, ettei homma jää vain puheen tasolle.
– Aika pian sovittiin ekat treenit, jonne Johannes tuli jo kirjoitetun biisin kanssa, ja ehkä kaikki huoneessa olijat aistivat silloin, että kyllä tässä jotain ideaa on.
Vuosien aikana Kuumaan jäsenistö on harventunut kahdella henkilöllä. Jäljelle jääneen kolmikon ystävyys on sittemmin tiivistynyt entisestään, mutta vuosina 2021 ja 2022 tapahtuneiden eroamisten myötä yhtye oli taitekohdissa, joissa tulevaisuutta jouduttiin miettimään.
– Piti päättää jatketaanko bändinä ikuisesti vai laitetaanko mekin tässä kohtaa hanskat tiskiin. Meillä oli kuitenkin se fiilis, että totta kai jatketaan, kunnes ollaan harmaita pappoja, Luhtavaara muistelee.
Väkeä kevään keikoilla on riittänyt ja useat niistä ovat olleet loppuunmyytyjä. Kuva Aarni Soivio.
Aivan ensimmäinen taitekohta yhtyeen uralla on ollut ensimmäinen festarikeikka Provinssissa vuonna 2017, jolloin bändiltä oli julkaistu ainoastaan yksi kappale. Toki muitakin biisejä oli jo takataskussa.
– Soitettiin ehkä 45 minuuttia ihan untuvikkoina, mutta se oli todella hauska keikka! Kyllä ensimmäinen festarikeikka on ehkä kuitenkin jonkinlainen kaste bändille, Brotherus pohtii.
UMK- ja kiertuehuminoiden rauhoittuessa yhtye on jälleen aloittanut uusien kappaleiden kirjoittamisen. Brotheruksen mukaan Kuumaa tulee jatkamaan taivaltaan musiikin parissa samalla tavalla, kuin tähänkin asti. Se tarkoittaa biisien kirjoittamista, treenaamista ja keikkoja tavalla, joka ei alkaisi tuntumaan liikaa itseään toistavalta.
– Pyritään säilyttämään tuoreus ja hauskuus tekemisessä koko ajan mukana.