”Suomalaiset ymmärtävät hyvin Paradise Lostin pikimustaa huumoria” – haastattelussa Nick Holmes

AOP

Paradise Lost julkaisi toukokuussa jo 16. studioalbuminsa. Kunnioitettava määrä, ja erityisen kunnioitettavaa on se, että orkesteri on edelleen nuoruusvuosiensa veroisessa iskussa. Laulaja Nick Holmes kertoo toimittaja Timo Isoaholle yhtyeen uusimmasta julkaisusta sekä Suomi-kytköksistä.

Pohjoisen Englannin sateisesta harmaudesta polttoaineensa jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan löytänyt Paradise Lost onnistui tekemään itsestään kuolemattoman jo Gothic-kakkosalbumillaan (1991). Klassisen goottimetallin lisäksi tämä vaikutusvaltainen brittiyhtye on vuosikymmenien vieriessä seilaillut muun muassa doomja death metalin myrskyisillä merillä, ja löytyypä vuosituhannen vaihteen tienoilta loikkaus myös synkeiden popsävyjen maisemiin.

Paradise Lostin kuudestoista studioalbumi Obsidian on juuri ilmestynyt, ja se onkin melkoinen tapaus: jollakin ilveellä yhtye onnistuu yhdistämään kaikilla aikaisemmilla levyillä kuultuja sävyjä kokonaisuudeksi, joka nousee vaivatta bändin oivaltavimpien julkaisujen kunnianarvoisaan joukkoon.

– Jostakin syystä uuden Paradise Lost -albumin hahmotteleminen lähtee usein liikkeelle edellisen levyn tunnelmista. Kun valmistelimme Medusa-pitkäsoittoa (2017), olimme koko prosessin ajan vaikuttuneita sitä edeltäneeltä The Plague Within -levyltä (2015) löytyneestä Beneath Broken Earth -kappaleesta. Se oli doom- ja death metal -vaikutteinen raskassoutuinen biisi, ja olimme kollektiivisesti todella innostuneita sen syväluotaavasta tunnelmasta. Kun sitten ryhdyimme tekemään Medusaa, päätimme tehdä pesunkestävän doom/deathalbumin – käytännössä ensimmäistä kertaa sitten Lost Paradise -debyyttilevyn (1990), kertoo laulaja Nick Holmes.

– Kun Obsidianin valmistelu nytkähti liikkeelle viime vuonna, olimme edelleen innoissamme Medusan synkkyydestä ja painostavuudesta. Pääasiallinen riffimestarimme Greg Mackintosh kirjoitti aivan ensimmäiseksi Fall from Grace -biisin, ja sen varhaisen demoversion äärellä oli helppo ymmärtää, ettei tämäkään omena tule putoamaan kovin kauaksi Medusan sävyistä.

Sitten kuitenkin tapahtui jotakin, sillä Obsidianin äänimaailmasta tuli lopulta varsin vaihteleva.

– Kun puntaroimme asiaa, emme missään nimessä halunneet julkaista toista aivan samanlaista levyä. Kun Greg sitten lähetti Ghosts-kappaleen alustavan aihion, niin kyllähän suupieleni kääntyivät aikamoiseen hymyyn. Ghosts on eittämättä goottihenkisintä Paradise Lostia pitkään aikaan, sanoo Holmes.

Obsidianille päätyi lopulta niin monenlaisia sävyjä, että kyseessä saattaa olla kaikkien aikojen monipuolisin Paradise Lost -kiekko. Toki mielipiteeni on varsin subjektiivinen, ja eriävät mielipiteet ovat täysin hyväksyttäviä.

Nick Holmes on toiminut Paradise Lostin pääasiallisena sanoittajana alusta asti, joten miehen kynästä on irronnut jo satoja synkkiä, surumielisiä ja kolkkoja tarinoita. Laulaja ei kuitenkaan tunnusta inspiraation puutteen ikinä iskeneen sen suuremmin.

– Katso nyt maailmaa tälläkin hetkellä… Karmeita käänteitä riittää yllin kyllin, ja ne pitää vain pukea lyriikan muotoon. Lisäksi tykkään erittäin paljon kauhuelokuvista, ja niistä voi ammentaa sanoituksia vaikka loputtomiin, kertoo Holmes.

– Suomalaiset vaikuttavat ymmärtävän varsin hyvin Paradise Lostin pikimustaa huumoria, mutta useista muista kansallisuuksista ei voi todellakaan sanoa samaa. Monet tuntuvat löytävän teksteistämme vain lohduttomuutta ja epätoivoa, vaikka sieltä on kaivettavissa monia muitakin tunnelmia.

Suomalaisista puheen ollen: myös Bodom after Midnightin riveihin liittynyt Waltteri Väyrynen on antanut tahdit Paradise Lostille vuodesta 2015. Ansiokkaana muusikkona tunnettu herrasmies tuntuu ”parantavan juoksuaan” koko ajan, sillä Obsidianin rumpuraidat ovat tyylikkyydessään silkkaa mestarin työtä.

– Olen täsmälleen samaa mieltä, nyökkää Holmes.

– Meillä kävi tuuri, kun saimme Waltterin kaltaisen loistavan soittoniekan kyytiimme. Waltteri on meitä muita aika paljon nuorempi, ja onhan se varmaa, että hän tulee soittamaan jossakin suositussa metallibändissä vielä silloinkin, kun me muut Paradise Lostin tyypit kasvamme jo naavaa.

Naava ei todennäköisesti peitä kasvoja vielä ensi syksynä, jolloin Paradise Lostin oli määrä soittaa Nordic Metal Meeting -tapahtumassa Helsingissä. NMM on kuitenkin siirretty syksyyn 2021, eikä Paradise Lostin mahdollisesta osallistumisesta ole tämän tekstin kirjoitushetkellä varmaa tietoa.

– Onhan tämä aivan uskomatonta. Vielä maaliskuun alkupuolella maailma oli vielä jotenkin raiteillaan, mutta sitten kaikki kaatui parissa viikossa. Jos kysyt, että milloin Paradise Lost nousee seuraavan kerran lavalle, niin en uskalla heittää minkäänlaista ennustusta, tuhahtaa Holmes.

– Tai no…. Joskus ensi vuonna?

Teksti: Timo Isoaho
Haastattelu on julkaistu Soundissa 5/20.