Se-yhtyeen debyyttialbumi …ja me tehtiin rakkautta (1979) on suomalaisen populaarimusiikin kauneimpia pölyn peittämiä aarteita. Svart Recordsin tuoreen vinyyliuudelleenjulkaisun sekä Yari & Se Tuntematon Numero -keikkojen kunniaksi Soundi jutteli yhtyeen säveltäjän ja sanoittajan Yarin kanssa levyn teosta ja yhtyeen alkuvaiheista.
Teksti: Juho Hänninen
Julkaistu alun perin Soundissa 8/2016
Vuonna 1976 Kemissä aloittanut mutta pian jyväskyläläistynyt Se sai leiman uuden aallon bändinä aloittaessaan toimintansa suomalaisen punkin syntyvuosina. Ennakkoluulottomasti musiikkia lähestynyt yhtye sekoitti musiikkityylejä undergroundista klassiseen. Lopputulos onnistui koskettamaan poikkeuksellisen laveasti ja voimakkaasti. Mä haluan elää -kappaleen kaltaiset rokit veivät tottumattoman mielen säkenöivään pyörteeseen, kun taas …ja me tehtiin rakkautta -debyytin herkät akustispainotteiset laulut laskivat synkän sädekehän puristamaan koko kehoa. Myöhemmillä albumeillaan yhtye loi täysin uutta – kuten kolmannen albumin aloittava kappale L, joka on nauhoitus kahdensadan pingispallon pudotuksesta portaikkoon.
…ja me tehtiin rakkautta on muiden Se-kokopitkien tavoin teema-albumi. Levyllä kerrotaan pariskunnan tarina toivottomasta rakkaudesta ja toivomattomasta raskaudesta. Albumi koostuu neljästä pitkästä kappaleesta. Sävellyksessä näkyy Yarin (Jari Knuutinen) tausta klassisen musiikin tuntevana koulutettuna muusikkona.
”Levyllä kerrotaan pariskunnan tarina toivottomasta rakkaudesta ja toivomattomasta raskaudesta.”
– Albumi on klassisen musiikin rakenteella tehty, neliosainen. Sävellajit menee kuin Beethovenin sinfonioissa, Yari havainnollistaa.
Klassiseen musiikkiin Yari tutustui myöhemmin vieroksumansa progressiivisen rockin kautta. Porttina toimi Emerson, Lake & Palmerin konserttitaltiointi Pictures At An Exhibition (1972).
– Se innotti kuuntelemaan alkuperäisen pianoteoksen. Ja kun kuunteli klassista musiikkia huomasi, kuinka köpösiä ne progejutut on, Yari toteaa. – Proge on mielestäni aina ollut perustaltaan tylsää. Helvetin tylsää musaa, muusikkomusaa.
– Kun sitä punkia tai uutta aaltoa ajattelee syvemmin, niin mikä mua eniten siinä viehätti oli hyvät biisit. Kaikilta tuli hemmetin hyviä biisejä.
Se-yhtye rakentuukin ennen kaikkea hyville lauluille. Yarin mausta populaarimusiikin puolelta kertoo Se-yhtyeeltä säästynyt keikkataltiointi vuodelta 1980. Puolangalla soitetulla keikalla kuultiin omien kappaleiden lisäksi suomenkielisiä laulutekstejä sellaisten yhtyeiden kuin Buzzcocks, Velvet Underground, Talking Heads, Ramones, David Bowie, X-Ray Spex ja Eddie And The Hot Rods musiikkiin.
Teräsmiehen pahis
Musiikin teon pariin Yari pääsi varhaislapsuudessaan isän ja isoisän innoittamina. Noin viiden vuoden iässä syntyivät Yarin ensimmäiset veisut nimellä Rock Is Pop. Kymmenvuotiaana alkoi iskemällisempien laulujen säveltäminen. Toivo Kärki torjui silloin tarjotut kappaleet kohteliaasti, mutta laulujen lähettäminen jatkui. Muutaman vuoden päästä Yarin demokasettiin vastasi Love Recordsin Kim Kuusi pitkällä ja tärkeällä palautteella kehottaen Yaria kokoamaan yhtyeen ympärilleen.
Syntyi Pohjolan Voima, joka esiintyi yhden kerran vuoden 1975 Popmestaruuskilpailuissa Kemin Meripuistossa. Yhtyeestä löytyi Se-yhtyeen runko: Jukka Peurasaari kitarassa ja P.A. Ulmanen koskettimissa. Myöhemmin jammailuun liittyi nelikielisellä Erkki Okkonen. Debyyttialbumilla soittaa lisäksi rumpali Roy Guerra.
”Koko jutun tein kun olin jotain 15-16-vuotias. Se on ihan teinimateriaalia.”
Kemistä Jyväskylään yhtye päätyi Okkosen ja Peurasaaren lähtiessä opiskelemaan musiikkia Jyväskylän konservatorioon. Yari ja Ulmanen päättivät jättää toisena vuotenaan lukion kesken ja seurata perässä. Jyväskylässä alkoi todellinen bänditoiminta – yhden keikan noin parikymppiset pojat tekivät nimellä Pollari Hilse kunnes Teräsmies-sarjakuvan pahikselta lainattu nimi Se vakiintui. Samaan aikaan yhtye eli yhdessä Jyväskylän laitamilla sijainneessa omakotitalossa tyttöystävineen.
Yari 70-luvun lopussa. Kuva: Soundin arkisto
Se oli tehnyt Love Recordsille vain kaksi singleä ja ep:n siinä vaiheessa kun …ja me tehtiin rakkautta päätettiin äänittää. Loven Atte Blom oli innokas julkaisemaan Se-albumin. Valmiiden omien kappaleiden uupuessa Yarin mieleen muistui hänen teini-ikäisenä säveltämänsä …ja me tehtiin rakkautta.
– Koko jutun tein kun olin jotain 15-16-vuotias. Se on ihan teinimateriaalia.
Debyyttialbumia nauhoittaessa Yari oli siis jo ohittanut albumin synnyttäneet tunnot ja tuntemukset.
– Jäi mieleen kun se levy ilmestyi, niin Veltto Virtanen sanoi Vanhan kuppilassa: ”Ihan hyvä levy, mutta miksi se on tuollaista ihmeellistä teiniangstia?” Haha! Se kuvaa hyvin sitä, Yari naurahtaa mutta kertoo kuitenkin pitävänsä hienona albumin sukupolvelta toiselle jatkunutta vetovoimaisuutta.
Huolimatta albumin paljaan tarinan herkkyydestä, ei se ole Yarin itsensä kokema. Albumia kuunnellessa tätä on lähes vaikea uskoa. Niin kaihoisasti Yari kertoo yllätysraskauden aiheuttamasta epätoivosta ja murheesta sekä suhteen päättymiseen liittyvästä alakulosta.
”Väännän joka hemmetin riviä ja sanajärjestystä ja sanapäätteitä todella pitkään”
– Mulla se koruttomuus on tullut hien ja tuskan kautta, koska väännän joka hemmetin riviä ja sanajärjestystä ja sanapäätteitä todella pitkään. Mutta pyrin siihen, että se vaikuttaa siltä kuin se olisi sanottu. Tuosta vaan rykästy sen kummemmin ajattelematta. Mutta ei se ole koskaan niin tullut.
– Teen sävellyksen valmiiksi aina ensin ensin remuenglanniksi ja sitten vasta sanoitan. Se on kaikkein työläin tapa, mutta en osaa kirjoittaa laulutekstiä ilman melodiaa.
Itselleen tärkeimmiksi suomenkielisiksi rock-lyyrikoiksi Yari nostaa underground-runoilija Jarkko Laineen ja Isokynä Lindholmin. 1970-luvulla Jarkko Laine sanoitti runouden ohessa rock-kappaleita muun muassa underground-yhtyeelle Suomen Talvisota 1939-1940, jonka laulun Kasvoton kuolema Se levytti ensimmäisellä singlellään.
Laine on myös Rauli Badding Somerjoen kappaleen Fiilaten ja höyläten tekstin takana.
– Edelleen mun mielestä yksi hienoimpia rocklyriikkarivejä on tämä: ”Mentiin painimalla kyökkiin/tultiin takaperin halliin/sain herkkuja sormiin/ne pyyhin salin seiniin.” Ei mitään loppusointuja eikä mitään iskelmällisyyttä, mutta mielettömän hieno rytmi ja svengi.
Tämä porukka teki …ja me tehtiin rakkautta -albumin. Jukka Peurasaari, Yari, Roy Guerra, Erkki Okkonen ja PA Ulmanen.
Duunarin hommaa
Yari on kertonut näkevänsä taiteilijan työn duunarin hommana. Se-yhtye olikin suuren työn tulosta. 1980-luvun puoliväliin kestäneen uran aikana bändin elämään mahtui yli sadan soitetun keikan vuosi. Tanssisaleja kierrettiin periaatteella, että roudareille maksetaan aina. Jos yleisöä ei tule, on se bändin syytä.
Studioon mennessään Se olikin alusta loppuun valmis. Studiossa tehtiin äänitykset, luomisprosessi tapahtui aiemmin. Toimintamalli mahdollisti uuden aallon yhtyeelle poikkeuksellisen harkinnanvaraisuuden.
… ja me tehtiin rakkautta sai alkusoiton ennen albumia julkaistun toisen singlen Mä haluan elää b-puolella Mitä me tehdään? Laulun sävel lainattiin Velvet Undergroundin Pale Blue Eyesilta. Suomenkieliset sanat Yari kirjoitti tulevan isän pelosta kämmen äidin kummuttomalla vatsalla.
– Tuskin kukaan huomasi kun albumi julkaistiin, että …ja me tehtiin rakkautta on kuin vastaus laululle Mitä me tehdään? Albumi alkaa sävelukululla, joka on Mitä me tehdään? -kappaleen säestyskuvio.
Ensialbumin julkaisun aikaan Se esitti jo tulevan ”yölevynsä” Pahaa unta materiaalia keikoilla. …ja me tehtiin rakkautta sai vai yhden live-esityksen noin kymmenen vuotta julkaisunsa jälkeen, Se-yhtyeen tarinan jo loputtua.
Viimeisen esiintymisensä Se teki 1985 Lappeenrannassa. Yhtyeen lopettamisen jälkeen Yari on jatkanut säveltäjänä, tullen tunnetuksi elokuvamusiikista. Omaa nimeä kantavia sooloalbumeita on syntynyt neljä, tosin viimeisimmästä on vierähtänyt jo 17 vuotta. Yari vastasi sovituksesta ja orkesterin johtamisesta Samuli Putron esiintyessä Joensuun kaupunginorkesterin kanssa Ilosaaressa kesällä 2015. Omia soolokeikkoja Yari tekee muutaman vuodessa.
Tänä keväänä Se-lauluista pääsee nauttimaan livenä Yarin yhdessä Litku Klemetti & Tuntematon Numero -yhtyeen kanssa tekemien keikkojen kautta. Seuraavat keikat soivat Jyväskylän Lutakossa 18.3, Tampereen Olympiassa 24.3. ja Porvoon Taidetehtaalla 25.3.
Yari ja Se Tuntematon Numero. Kuva: Tommi Anttonen