Teksti: Anssi Eriksson
50 (!) vuotta siinä ehti vierähtää ennen kuin yksi rehdin ja häpeilemättömän mahtipontisen aor:n suurimmista ja kauneimmista lipunkantajista saatiin tänne Härmän perukoille. Mutta oliko show kaikkien näiden vuosien odotuksen arvoinen?
Ennen kuin päästään pureutumaan itse pihviin, sananen entréestä.
Brother Firetribe tarjoili illan teemaan sopivasti oppikirjaesimerkin duurivoittoisesta tennishevistä. Tyyliasiathan ovat bändillä tunnetusti hallussa: kitara soi melodisesti, rummuista löytyy muskelia ja laulaja Pekka Heino osaa vangita yleisön mielenkiinnon pienin elein. Ja kun Journeyn yhdysvaltalaista kiertuekumppania Totoa ei nyt kerran Suomeen saatu, niin kyllä tämä esitys riitti taittamaan sen akuuteimmin kurnivan jahtirockin nälän ennen varsinaisten pitojen alkamista.
Brother Firetriben lyhyen setin jälkeen jäi huolille hetki aikaa nousta pintaan. Mitähän sieltä on oikein luvassa?
Lähtökohdat Journeyn keikalle olivat nimittäin hieman arveluttavat. Kaikkien aikojen kovimpiin rocklaulajiin lukeutuva Steve Perry ei ole ollut bändissä yli neljännesvuosisataan, ja 1970–80-lukujen taitteessa voitosta voittoon marssineesta kokoonpanosta eivät ole enää mukana kuin kitaristi Neal Schon ja (osittain) kosketinsoittaja Jonathan Cain.
Toisaalta niinhän se Queenkin rundaa menestyksekkäästi ilman Freddie Mercuryä, ja Journey on tullut toimeen ilman Perryä yli puolet olemassaoloajastaan. Nykyinen laulaja on itse asiassa kekkuloinut bändin keulilla jo The Voiceakin pidempään.
Ja nyt kun Youtubesta aikoinaan bändin keulille bongattuun Arnel Pinedaan päästiin, mies osoitti jo miltei yksinään huoleni turhiksi. Paitsi että sähköjäniksen lailla ympäri lavaa poukkoileva filippiiniläislaulaja kuulostaa Perryltä, hän ottaa jatkuvaa kontaktia yleisöön, tsemppaa soittokavereitaan ja tuuttaa kaiken pomppimisen keskellä klimaattiset ylä-äänet vaivattoman oloisesti. Ja kaikki tämä tehdään kestohymy huulilla.
Meno lauteilla oli muutenkin hyväntuulista. Soittajat löivät tuon tuostakin nyrkkejä yhteen, ja fiilis vaikutti rennolta. Viime vuosina lakimiesten välityksellä kommunikoineet Schon ja Cain pysyttelivät toki tiukasti omilla puolillaan lavaa.
Soundien puolesta matalammat taajuudet tuppasivat välillä jyräämään kaiken muun alleen, mutta vastapainoksi kaikki ääneen päässeet laulajat vetivät korkealta ja kovaa ja Schon käskytti kitaraansa pääsääntöisesti sen ylimmiltä kieliltä. Ja kylläpä muuten seitsemänkymppisen maestron sormet viuhuvat edelleen kadehdittavan vikkelästi ympäri otelautaa!
Rumpali Deen Castronovo ja kosketinsoittaja Jason Derlatka saivat kumpikin yhden biisin laulettavakseen. Ensin mainittu vetäisi yhden suurimmista suosikeistani Mother Fatherin sellaisella tunteen palolla, että toivo perheen sisäisten konfliktien selättämisestä välittyi varmasti ylimmille lehtereillekin.
Viesti toki sai pontta tyhjillään ammottavien istuimien tuottamasta kaiusta, sillä jäähallia ei oltu myyty loppuun. Paikalle saapuneet katsojat olivat kuitenkin selvästi liikkeellä tositarkoituksella, ja hittitykitys kirvoitti yleisöstä tuon tuostakin reipasta yhteislaulua. Näin ympärilläni myös ilahduttavan paljon nuoremman polven faneja.
Villeimmät reaktiot kirvoittivat tietenkin ne suurimmat klassikot, eli jo kolmantena kuultu Don´t Stop Believin´, Faithfully, Wheel in the Sky, Separate Ways ja illan päättänyt Anyway You Want It. Mielenkiintoisesti setti päättyi ilman varsinaista encorea, ja kaikki biisit vedettiin yhtenä pötkönä paria vähän pidempää välispiikkiä lukuun ottamatta. Nopean Setlist.fm-vilkaisun perusteella kiertueen keikat ovat olleet Amerikassa järjestään kuusi tai seitsemän kappaletta pidempiä.
Tässä tapauksessa vähempi oli kuitenkin enemmän, sillä tyhjäkäynnille ei jäänyt käytännössä lainkaan sijaa. 15 biisiäkin riittää, kun materiaali on tarpeeksi vahvaa.
Illan loppua kohden Pineda tokaisi, että Helsinkiin täytyisi tulla uudemmankin kerran. Tällä vierailufrekvenssillä jää kuitenkin nähtäväksi, onko kukaan ensivisiitillä lavalle nousseista herrasmiehistä enää tuolloin mukana matkassa.
Settilista:
1.Only The Young
2. Stone in Love
3. Don´t Stop Believin´
4. Lights
5. Send Her My Love
6. Who´s Crying Now
7. Mother Father
8. Lovin’ Touchin’ Squeezin’
9. Open Arms
10. Faithfully
11. Girl Can´t Help It
12. Wheel In The Sky
13. Separate Ways
14. Be Good To Yourself
15. Anyway You Want It