Alex Kapranos kuulostaa 52-vuotiaana maailman vanhimmalta taidekoululaiselta, mutta niin hän on toisaalta tehnyt Franz Ferdinandin vuoden 2004 debyytistä alkaen. Eivät nämä jätkät mitään junnuja olleet silloinkaan. Bändin urakaari on ollut indietodellisuuden rajat ylittävä suurmenestys verraten varttuneella iällä ja sitten aika lailla saman toistoa edistyvää keski-ikää ja hiipuvaa suosiota vasten.
Edellisestä Always Ascendingistä tulee kuluneeksi yli kuusi vuotta. Maailmassa on varmasti ihmisiä, jotka ovat odottaneet koko tämän ajan uutta Franz Ferdinand -levyä, mutta kyllä heitä jo vähän tarkemmalla täikammalla saa etsiä.
The Human Fearin on tuottanut Mark Ralph, joka edustaa Kapranosin ikäluokkaa, mutta tunnetaan enemmän Briteissä menestyvästä nykyhousesta. Sellaista FF ei sentään tarjoile, mutta levyn jämerät, rytmipainotteiset soundit ovat yllättävän piristäviä. Ja kyllähän Hooked-helmiraidalla mennään jo klubiosastollekin.
Toisaalla levyllä pintaantuu sitten tiettyjen anglopoppareiden yllättävä rakkaus Balkan-musiikin emuloimiseen, mikä on vähän hölmöä, mutta tässä tapauksessa toimivaa.
The Human Fear on positiivisesti yllättävä kokonaisuus, semminkin kun en osannut odottaa siltä juuri mitään.
