Levyarvio: Franz Ferdinandin Always Ascending on kitaradiskon hitikäs paluu

Franz Ferdinand
Always Ascending
Domino

Myönnetään, etten ole koskaan tullut erityisen haltioituneeksi Franz Ferdinandin kitaradiskoilusta sen enempää kuin Glasgow’n oppi-isien Orange Juicen kuivasta tikkauksestakaan. 2004 tuntui laimealta musiikkivuodelta, kun yhtyeen eponyymi levy piti vielä hallussaan kuumimman debyyttialbumin titteliä. Onneksi tuli syksy ja Arcade Firen Funeral.

Franz Ferdinandin (vasta) viidennellä studioalbumilla on joka tapauksessa asiat kohdillaan.

Lienevätkö Sparks-yhteistyö ja miehistönvaihdos ladanneet virtaa koneeseen, mutta ainakin sitä on tehnyt uusi tuottaja, muiden muassa Phoenixin kanssa työskennellyt ja Cassius-duosta tuttu Philippe Zdar. Always Ascending soundaa oikein hienolta ja tyylikkäältä säilyttäen bändille ominaisen suoraviivaisuuden.

Albumin esitellyt nimikappale on iskevä hittibiisi, eikä muukaan materiaali siitä kauaksi jää. Tasapainoisella kokonaisuudella menokenkä ei kärsi jatkuvasta jorauksesta, vaan saa myös kiillellä rauhassa yöelämän valojen loisteessa. Eräänlainen kliimaksi levyn yleisfiilikselle on Feel The Love Go -biisin saksofonisoolo.