Arvio: Laurie Andersonin Landfall sai alkunsa New Yorkia vuonna 2012 kohdanneesta katastrofista

Laurie Anderson & Kronos Quartet
Landfall
Nonesuch

New Yorkia kohtaavat katastrofit näyttävät inspiroivan hienoja nykymusiikkiteoksia. Syyskuun 11. päivän isku vuonna 2001 Manhattanille synnytti William Basinskin The Disintegration Loops -teoksen. Lokakuun 29. päivänä vuonna 2012 New Yorkiin iskenyt hirmumyrsky Sandy synnytti Laurie Andersonin Kronos Qaurtetille säveltämän Landfallin, vaikka suurin osa siitä oli sävelletty ennen myrskyä. Myrsky tulvi tähän teokseen kuin Sandyn liikkeelle puskema vesi Yhdysvaltain itärannikon kaupunkeihin.

Yksi tulvan ominaisuuksia on sen kyky muuttaa kellareihin tavaroina keräämämme muistot jätteeksi. Ehkä se ajoi Andersonin kaatamaan myrskyyn liittyvät muistonsa – myös ne jotka tuhosivat toisia muistoja – tähän teokseen.

Landfallia kuunnellessa toivoo, että Kronosin ja Andersonin yhteistyö jatkuu. Säveltäjän ikoninen ääni ja hauska tyyli käyttää elektroniikkaa ja sampleja yhdistettynä kvartetin ilmiömäiseen kykyyn luoda jotenkin fyysiseltä tuntuvia tiloja sekä liikkua metelin ja lyyrisyyden välillä on todella mieleenpainuva ja vaikuttava.

Andersonin luupit tuovat aika ajoin mieleen Basinskin teoksen. Jonkinlainen ympyrä sulkeutuu.