Englantilaissyntyinen Anohni Hegarty on kulkenut pitkän tien arvostetuksi taiteilijaksi. Parikymppisenä New Yorkiin päätyneen ja lauluäänellään jokseenkin haastavan Hegartyn musiikillinen ura käynnistyi toden teolla vasta lähes 30-vuotiaana ensilevyllä Antony And The Johnsons (2000). Trans-sukupuolinen Hegarty astui esiin Anohnina elektronisella sooloalbumillaan Hopelessness (2016).
My Back Was A Bridge For You To Cross on Anohnin paluu yhteistyöhön The Johnsons -bändin kanssa. Albumin kanteen Anohni on ikuistanut yhtyeelle nimen antaneen ja henkisenä idolinaan pitämänsä gay-oikeusaktivistin ja drag-kuningattaren Marsha P. Johnsonin. I Am A Bird Now -albumin (2005) kappaleella For Today I Am A Boy Hegarty lauloi vielä ”One day I grow up and be a beautiful woman”, mutta tänään sukupuolisuus ei ole Anohnin laulujen keskeisiä teemoja.
Anohni ei haluaisi nähdä ja tuntea, mitä ympäristöllemme tapahtuu.
Kahta ensimmäistä Antony And The Johnsons -albumia leimasi jousin ja puhaltimin luotu kamaripopmaisuus, mutta My Back Was A Bridge For You To Crossin tuottaneella Jimmy Hogarthilla on lauluihin eri suunnasta tuleva lähestymistapa. Muun muassa Amy Winehousen kanssa työskennellyt Hogarth luo levylle soul-ilmettä ja alleviivaa Anohnin äänen Nina Simoneen vertautuvaa jazz- ja soul-laulullista taipuisuutta.
It Must Change on albumin suorasanaisesti asiansa ilmaiseva avaus. Hitaalla tempollaan Marvin Gayen ekologista huolta kantavaa What’s Going Onia peittelemättä lähestyvä laulu vakuuttaa muutosta tarvittavan monessakin asiassa. Muutosta siihen, miten ihmiset puhuvat, mitä tekevät toisilleen ja mitä meille on laajemmin ajatellen tapahtumassa.
Go Ahead on säröisine kitaroineen lähes kaoottinen pettymystä ja ahdistusta purkava rykäisy. Soul-henkinen Can’t välittää äärimmäistä ikävää ja tuskaa kappaleen sovituksen myötäillessä Anohnin kasvavaa epätoivoa. Tylyä kohtelua osakseen saava Scapegoat saa sekin lyriikan veroisen jylhän loppuhuipennuksen: ”You’re so kill-able, just so kill-able, it’s not personal”.
It’s My Faultilla Anohni tunnustaa omalta osaltaan syyllisyyttä ympäristön huonoon tilaan jousien ja jazz-kitaran säestämänä. Painavimmin ekologiset pelot kuuluvat kuitenkin biisillä Why Am I Alive Now? Anohni ei haluaisi nähdä ja tuntea, mitä ympäristöllemme tapahtuu. Ei haluaisi nähdä luonnon huokaavan, vesien kuivuvan tai lintujen ja hyönteisten etsivän piilopaikkaa.
Muun muassa Amy Winehousen kanssa työskennellyt Hogarth alleviivaa Anohnin äänen Nina Simoneen vertautuvaa jazz- ja soul-laulullista taipuisuutta.
Rest on raivokkaine kitarasooloineen albumin soitannollisesti väkivahvin raita. Anohnin ja Lou Reedin vain viikkoja ennen Reedin kuolemaa käymän keskustelun inspiroima Sliver Of Ice siteeraa hiljaisen tremolo-kitaran kera Reedin havaintoa siitä, kuinka hyvältä jääpalan suussa sulamisen kaltaiset pienet asiat tuntuvat ihmisen ollessa matkalla kohti unohdusta.
My Back Was A Bridge For You To Crossille nimen antanut päätösraita You Be Free on yksinäisen sähkökitaran säestämä surullinen päätös surullisista ajoista kumpuavalle levylle. Oman olemassaolon dilemma syyllisyyksineen ja tuskineen ei ole jättänyt Anohnia rauhaan.