Kaikki on ihanaa. Linnut livertävät. Aurinko paistaa. Taivas on sininen. Ja tässä ihanassa kuvitteellisessa maailmassa tänä vuonna 50 vuotta täyttänyt Devin Townsend on jälleen tehnyt tunnin verran aivan ihanaa musiikkia.
Lightwork seilaa ihanasti jossain Ghost-albumin (2011) new age -lempeyden ja Townsendin turboahdetuimpien äänimassalevyjen välimaastossa. Nyt kaikki on niin ihanaa, että poissa ovat sekä aggressiot että kainalopierut.
Albumi ehtii pitkälle, kun Townsendin luulee jo tehneen ihanimman levynsä yli kymmeneen vuoteen. Sitten monet kappaleiden ihanat osat alkavat kuulostaa liian tutulta. Niiden nimet menettävät merkityksensä ja levystä muodostuu todella ihanan kuuloinen, ihanasti tuotettu, ihanasti laulettu ja ihanan tunnelmallinen tasaisen ihana massa.
En tiedä miten tuottelias mies Devin Townsend oikeasti on, mutta viime vuosina on tuntunut yhä vahvemmin siltä, että kaikki hänen synnyttämänsä musiikki julkaistaan ja sitä myös halutaan ostaa. Townsendin lahjakkuudesta kertookin kaikkein eniten se, että hän tekee jo autopilotilla Lightworkin kaltaista, aivan ihanaa musiikkia.
Kyllä, Lightwork on todellakin oikein kiva albumi. Townsendin tapauksessa ihan kiva ei vain ole ihan tarpeeksi.
