Flying with Angelsistä jää vapaa fiilis. Kyseessä on Suzanne Vegan kymmenes studioalbumi, ja välimatkaa edelliseen on lähes kymmenen vuotta. Vaikka albumin nimi ja nimikkoraita pohdituttavat edustamalla albumin heikointa antia, kokonaisuus on syvä, turvallinen ja parhaimmillaan elämää uhkuva.
Biisit seilaavat rockin, popin ja countryvaikutteiden välimaastossa luoden viehättävän, bändisoittoa korostavan paketin. Albumin puolivälin Love Thief ja järisyttävän koskettava Last Train from Mariupol nousevat levyn yksittäisiksi helmiksi. Ehkä odottaisi, että Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa kommentoiva kappale veisi albumin tematiikkaa syvemmälle, mutta lopulta albumin päättää artistin muistoja pohdiskeleva Galway.
Hieman pirstaleinen kokonaisuus on pitkän julkaisutauon vuoksi ymmärrettävä, mutta itseäni se etäännyttää eikä sido kappaleita tarpeeksi yhteen. Kaikkinensa Flying with Angels ei kuitenkaan ole samantekevä. Parhaimmillaan Vegan laulut ovat kuin pieniä kirkkaita elokuvia.
