Melankolialla on keskeinen rooli The Charlatansin tuoreella levyllä. Kingdom of Ours -kappaleen aavemainen tunnelma herättää henkiin 1990-luvun, ja Deeper and Deeper sykkii sielukkaan diskokompin tahdissa. Vastapainoksi levyltä löytyy myös kepeämpiä ja valoisampia lauluja.
Yhtye on aina ollut muuntautumiskykyinen, eikä uusinkaan levynsä kuulosta tyylien sekamelskalta vaan huolella rakennetulta paketilta. Nimibiisi käynnistyy helkkyvin kitaroin ja etenee groovaavan keskiosan ja toisteisen kertosäkeen kautta kohti kaunista loppuratkaisua. Sanoituksissa liikutaan toivottoman nykyhetken ja toiveikkaan tulevaisuuden välillä.
Soitto on ammattimaisen rentoa ja luontevaa. Tutut psykedeeliset urkusoundit luovat vahvan yhteyden menneisyyteen, mutta kokonaisuus henkii uutta elämää. Parasta on kuitenkin Tim Burgessin ihana lauluääni, joka on säilynyt lähes ennallaan.
Levyn loppupuolella edetään kohti syvempää, pohdiskelevampaa äänimaisemaa, ja lopullinen valaistuminen koittaa Now Everything -kappaleen soidessa. Vaikka kultaiset Madchester-ajat ovat kaukana, brittipopin legendat hallitsevat yhä tarttuvien ja ajattomien biisien tekemisen.
