FRIPP & ENO: The Equatorial Stars

Popmusiikin historian havina kuuluu ulkoavaruuteen saakka Brian Enon ja Robert Frippin yhdistäessä jälleen voimansa. Onhan nimittäin väitetty, että ilman "epämuusikoksi" itseään edelleen nimittävää Enoa meillä tuskin olisi ambient-musiikkia. Eikä termi pioneeri mene tietenkään ohitse Frippinkään kohdalla, tekihän mies toistolle perustuvaa musaa Revoxin kelanauhureilla ja efekteillä jo 20 vuotta ennen ensimmäisen looppisamplerin keksimistä.

Equatorial Stars on sukua muun muassa kaksikon klassikolle No Pussyfooting, joka esitteli Enon "treatmentit" ja Frippin "Frippertronicsin" maailmalle jo 1973. Aika tuolloin oli tietenkin toinen; miehet tekivät yhdessä ja erikseen historiallisia albumeita muun muassa David Bowien sekä Peter Gabrielin kanssa ja ratsastivat taiderockin ensimmäisen merkittävän aallon harjalla. Tänään nämä arkkibritit ottavat itsensä selvästi vähemmän vakavasti, ja vapautuneisuus onkin yksi Equatorial Starsin määrittävistä olotiloista.

Levyn päällimmäinen moodi on kuitenkin sisäistynyt ja syvä rauhan tunne. Ja sitähän ei näinä päivinä ole liikaa kaupan. Kun The Equatorial Starsille suo sen vaatiman keskittymisen, saa vaihtokaupassa ravintoa sielulleen.