Hurjaa hevoshumppaa hauraana käsityönä värkättynä – Hullu Ruusun debyytti on vivahteikkaan pienimuotoinen

Arvio julkaistu Soundissa 10/2017.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.

Arvio

Hullu Ruusu
Hullu ruusu
Helmi

Ylenmääräisestä teknologiasta vapaan popmusiikin pelikentälle on astunut uusi kiinnostava joukkue. Hullu Ruusu on nimettömällä ensialbumillaan luomuisen raikkaana pelaava kokoonpano, jonka kasvoina ovat lauluista ja niiden niukkaeleisistä tulkinnoista vastaavat Merita Berg ja Antti Hermaja.

Vähävolyymisenä ja pienimuotoisen herkkänä Hullu Ruusu rinnastuu vääjäämättä Noitalinna Huraa! -yhtyeeseen. Uhkarohkeeta tosin palauttaa soinnillaan mieleen myös Kumma Heppu ja Lopunajan Voideltujen ylivertaisuuden. Bergin ja Hermajan kirjoittamat kappaleet ovat kuin haurasta käsityötä ja ripeimmilläänkin kiireettömiä. Luontevan suorasanaisilla teksteillä Hullu ruusu tutkailee elämän välillä vähemmän ruusuistakin realismia arkisesti mutta mahdollisuuksien mukaan myötätuntoisesti. Mikaelin kaltaisten vakavampien aiheiden äärellä ollessaankin Hullu Ruusu keventää tunnelmaa leikkisän pianon helkähtelyn ja banjon siivittämällä hevoshumpalla.

Laulujen omintakeisuuden ja esitystavan sydämellisyyden lisäksi Hullu Ruusun valttina on soiton vivahteikkuus. Erityismaininnan ansaitsee Antti Hermajan pasuuna, joka taipuu niin Elonkorjuun kevytjazziin kuin Opin maailman edessä luihuutta -kappaleen folkiksi.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa