JACKS OF ALL TRADES: Superior

Oli jo aikakin, että isot levy-yhtiöt Suomessa älyävät kiinnittää vakavasti otettavan uusiometallitulokkaan. Jacks Of All Tradesia parempaa kandidaattia ei aallonmurtajaksi hevillä löydy, sillä se on ehtinyt kulkea tähän päivään mennessä pitkän tien. Se on ehtinyt tehdä pohjatyötä, hioa ilmaisuaan ja kerätä itseluottamusta, joka Superiorilla näkyy oikeanlaisena itsevarmuutena ja karismana.

Kyynisesti Jacks Of All Trades olisi helppo nimetä Suomen P.O.D.:ksi, joka sattui vain olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tyylillisesti molemmissa on paljon yhtäläisyyksiä, joista avoimesti tunnustettu kristillisyys ei ole pienimpiä tunnistettavia piirteitä. Mutta juuri tämänkaltaisia bändejä tarvitaan, jos mielitään bisneksellekin uskottavuutta. Useampi KMA olisi nolannut maan nuorisomusiikin koko lailla lopullisesti. Sen sijaan jyväskyläisbändi on tehnyt mahdollisen suosionsa eteen paljon raakaa työtä: sen kaksi aiempaa albumia ovat kaikuneet kuuroille korville eikä Jeesuksen kanssa kaveeraaminen ole päästänyt yhtyettä helpolla tavallisen rahvaan silmissä.

Mutta mikä tärkeintä, bändi on kasvanut tuona aikana valmiiksi. Superiorin biisit ovat millä mittapuulla tahansa mitattuna iskeviä, pontevia ja niiden sisältö ei perustu vain yhteen koukkuun, vaan yhtyeellä on hallussaan niin suoraviivainen mättö ja tymäkät riffit, mutta myös herkkyys ja melodisuus eikä Jacksien vokaaliosastoa tarvitse hävetä edes rap-osuuksissa. Suuri osa kunniasta kuuluu myös levyn äänittäneelle ja miksanneelle Arttu Sarvanteelle, joka on ruuvannut paikkakunnan raskaammille bändeille järjestään kansainväliset kriteerit täyttävät soundit jo vuosikausia eikä Superior tee tuolle kunniakkaalle jatkumolle poikkeusta.

Levyn ainoa heikkous on se, mikä etukäteen oli pelättävässäkin eli Jacks Of All Tradesin tekstit nojaavat tyhjänä helisevään kristillisyyteen, joka valitettavan usein lipsuu lapsellisuuksiin. Toisaalta eivät yhtyeen lyriikat ole yhtään sen huonompia kuin amerikkalaisten virkaveljienkään, joten moisen voi lakaista maton alle niin kauan, kun bändillä on tarjota Black List of No Goodin, No Doubtin ja Traffic Jamin tasoisia kappaleita.