Levyarvio: Kalevi Suopursu tekee kapakkaviihteestä kulttuuria – Kansantaiteilijan karaokeshow toimii myös levyllä

Kalevi Suopursu
Yksin yksiössä
Helmi Levyt

Jokainen Kalevi Suopursun karaokeshown nähnyt tietää, kuinka omaperäisen tyylitajuisesti hän on rakentanut kulttuurisesti matalaprofiilisesta kapakkaviihteestä musiikillisen sekä poptaiteellisen performanssin. Kappalevalikoima on huoliteltu, muikean melodinen ja toteutukseltaan häikäisevästi normikaraoken kliseelässähdysten rajoilla tanssiva. Kansantaiteilija Kalevi on kasannut läpeensä omien vetonaulojen 13 suosikkia -tyyppisen albumin, ilman keikkojen satunnaisia suometettuja cover-vetoja.

Pursu ei tarvitse karaokevideoiden jähmettyneitä, lepsutaustoitettuja iskelmästandardeja, sillä hän tekee kaiken paremmin ja tuoreemmin sävelistä, sanoituksista ja jäntevämmästä musisoinnista kekseliäisiin, pelkistettyihin subtext-videoihin. Hän tulkitsee laulut rönsyävällä hurmalla tai riipaisevalla tunteella tarkan ylieläytyvästi intoillen tai itseään säälien. Parin O°-oluen voimin hän tavoittaa hillitymmin ja vakaammin saman antaumuksen kuin muutaman A-haarikan rohkaisema pubielvis.

Yksin yksiössä on silkkaa vilpittömyyttä ja kosiskelemattomien poplaulujen ja iskelmien juhlaa. Kalevi ei pursuta laulujaan pienisuisesta kliseetuubista, sillä laulujen tulkintakirjo notkahtelee yllättävän pervojen visioiden, rautalankateemojen ja suloisen naiskuoron agit-prop-topakkuuden kautta siihen samettisimpaan tatsiin ja äänenvärähtelyyn, joka on Suopursun rakastettavin valtti.