MAXWELL: Now

Jos 70-luvun äänimaisema hallitsi Maxwellin sensationaalista debyyttiä ja laajakangastuotettua Embryaa, niin kolmannella kierroksella uuden soulin ehdottomiin kärkinimiin lukeutuva laulaja ammentaa melkoisesti myös 80-luvulta.
Rauhallisen funky Get To Know Ya ja notkeammin funky Temporary Night liippaavat melkein pelottavan liki Princeä, paitsi että kuulostavat paremmalta kuin Symboli vuosiin. Tuotanto, jossa maestron rinnalla nytkin hyörii multi-instrumentalisti Stuart Matthewman, on selvästi edelliskertaa pienempää – Get To Know Ya sisältää ainoana jousia – mutta nytkin sitä leimaa esimerkillinen hienostuneisuus. Instrumentit, ennen kaikkea Wah Wah Watsonin loistava kitarointi, liikkuvat tilassa moniulotteisesti. Uusina aseina unimaisessa äänimaisemassa välkähtelevät pedal steel ja klarinetti. Maxwellin laulu hakeutuu entistä enemmän falsettiin. Pettämätön tyylitaju kuitenkin pitää siirapin poissa, vaikka valtaosa lauluista huojuu hitaissa tempoissa.
Maxwell ei myöskään haksahda vellomaan seksuaalisuudessa D'Angelon tapaan. Hänen ihmissuhteisiinsa kuuluu henkinenkin kommunikointi. Itse asiassa koko levyn yllä leijuu epämääräisesti spirituaalinen tunnelma. Pehmeän herkkää äänikuvaa maadotetaan mestarillisilla bassolinjoilla (Matthewman, Michael Neal ja Maxwellin kirjoituskumppani Hod David). Ainoa cover löytyy Maxwellin live-settiin jo pitkään kuuluneesta Kate Bushin This Woman's Workista. Huumaavasti panoroidun wahwah-kitarakompin vetämä Now/At The Party päättää paljon, ja syvempääkin, kuuntelua kestävän levyn varsinaisella tanssi-killerillä.
Äklöön MTV-limaan jo melkein tukehtunut todellinen soul elää ja voi hyvin Now'ssa.