SAURUS: Neon Saurus

SAURUS
Neon Saurus
Karma Musiikki

Saurus siirtyi toissavuotisen Son Dynyy -levyn myötä raskaaseen sarjaan, jossa sen pitkäjänteinen pohjatyö sai nopeasti tunnustuksen. Esimerkkeinä kasvavasta arvostuksesta palvelevat esimerkiksi vierailu Giant Räbätin 1. erä -julkaisulla (2008), innostuneen vastaanoton saanut Son hyvyyttä -kollaboraatio Ceebrolisticsista tunnetun Hzä:n kanssa sekä jatkuva preesens kotimaisilla klubeilla ja festivaaleilla.

Neljännellä lp:llään mc Kesken ja tuottaja Pik3 ottavat kvanttiloikan kohti horisonttia, jota he ovat asteittain luonnostelleet aina arvoituksellisesti nimetystä Shelley Duvallin silmät -debyytistä (2003) lähtien. Jo katsaus levyn vierailijoihin – joihin lukeutuvat Hzän ohella huikean persoonallisen tyylin kehittänyt tamperelainen Majakka, soundiaan viime levyllä laajentanut helsinkiläinen Loost Koos ja nykyajan armottomana historioitsijana tunnettu Pyhimys – puoltaa näkemyksellistä synteesiä. Kukin esiintyjistä tarjoaakin ensiluokkaisen todisteen itseohjautuvan tyylin voimasta ja asettaa Sauruksen matkan maan alta linnunradalle oikeaan kulttuuriseen kontekstiin.

Kenties merkillisin Neon Saurus -levyn piirteistä on välittömyyden ja nurinkurisuuden samanaikainen vaikutelma: siinä missä monet aikalaiset tyytyvät säilyttämään kiintopisteenään hiphopin kultaiset vuodet tai pyrkivät itsepintaisesti karistamaan menneisyyden painolastin, Kesken ja Pik3 päivittävät sointiaan kietomalla atomisoituneen ajan hajonneet tekstuurit digitalisoituneeksi aikalaisääneksi, joka luotaa hiphopin soundin muotoutumisen mahdollisuuksia ennakoimattomista perspektiiveistä. Näin ollen terävien trance-soundien, rytmeihin heijastuvan etelän dynamiikan, 1990-luvun underground-renessanssin laserintarkkojen kadenssien ja ajankohtaisen valtavirran rajapintojen kohdatessa syntyy musiikkia, joka on välittömästi iskevää, futurologista ja Corolla-kelpoista klubiräppiä.

Kesken ja Pik3, jos tarkastelette julkaisu julkaisulta Sauruksen historiaa, miten musiikki on muuttunut?

Kesken: – Shelley Duvallin silmät -levyllä soundi oli hiomaton, ja ulosanti räpeissä, jotka olivat osittain hävettävän huonoa tasoa, oli paljon tajunnanvirtaa ja aika paljon stemmoja ja laulua.

Pik3: – Biitit tehtiin trackereilla ja FL Studiolla. Levyn soundimaailma on läpileikkaus musiikkityyleistä, joita kuuntelimme siihen aikaan. Joku voisi kutsua levyä backpacker-tuotokseksi, mutta on levyllä yksi klubibängerikin.

Kesken: – 400 000 (2005) oli nauhoitettu Pik3:n vaatekaapissa, jossa oli pölisevää raksalta napattua lasivillaa. Kun edellinen levy nauhoitettiin muovimikillä Pik3:n kirjoituspöydän ääressä istuen, tämä nauhoitettiin dynaamisella mikrofonilla.

Pik3: – 400 000 oli pidempään kehitelty projekti ja itselle tärkeä tuottajalevy. Levyllä on paljon sampleja ja oman porukkamme anthem, Lyhtyiäijät.
Kesken: – Son dynyyn nauhoituksia varten ostettiin konkkamikki, ja Pik3 käytti miksaukseen enemmän aikaa kuin edellisillä levyillä. Monet kuuntelijat sanoivat, että Saurus meni tällä levyllä enemmän mainstreamin tai “klubimusan” suuntaan, mutta ei levy omasta mielestäni eronnut siinä suhteessa kauheasti 400 000:sta. Neon Saurus onkin helppoa nähdä luonnollisena jatkumona. Alkuaikojen synkistely on jäänyt räpeistä pois, mutta tajunnanvirtamaisuus ja melodisuus, jotka olivat mukana jo ensimmäisellä levyllä, ovat säilyneet.

Pik3: – Levy on kaiken tuottajana oppimani summa. Sessiossa molemmilla oli selkeä halu tehdä levystä paras mahdollinen, joten äänityspäivät olivat tehokkaita, vierailijoiden nauhoitukset suurta viihdettä.

Neon Saurus tullaan todennäköisesti muistamaan suomalaisena julkaisuna, joka onnistui rakentamaan sillan vuosia erillään kasvaneiden underground-soundien ja entistä pidemmälle kehittyneen valtavirtasoundin välille. Miten tarkoituksellista tällainen kehittely on oli?

Pik3: – Tarkoitus oli tehdä ennen kaikkea valtavirtalevy, jossa on oma ”Saurusoundi”. Nauhoitussessioissa kelattiin yhdessä, minkälaista tyyliä biisiin täytyy saada räpeillä, tuotannolla, rakenteella ja niin edelleen. Levyllä ei kuulla paria poikkeusta lukuun ottamatta tietokoneen syntetisaattoreita, vaan kaikki on tehty rumpukoneilla ja syntetisaattoreilla. Käytössä on ollut muun muassa MPC60-, 1000- ja 2000XL-rumpukoneet sekä Virus TI -syntetisaattori ja Juno-106 (analoginen polysyntetisaattori).

Mistä koti- ja ulkomaisista tekijöistä olette saaneet eniten vaikutteita?

Kesken: – Itselle suurimmat vaikuttajat ovat edelleen ne artistit, joita kuuntelin aktiivisesti niihin aikoihin, kun Saurus aloitteli: Quannum-mc:t, Haiku d’etat -mc:t, Ceebrolistics ja erityisesti Hyzä. Uudemmista vaikuttajista on mainittava Lil Wayne, Young Jeezy, Cannibal Ox, Ludacris ja T.I.

Pik3: – Omiin biiseihini ovat vaikuttaneet Kelisin Kaleidoscope, Kanye Westin The College Dropout, Cannibal Oxin The Cold Vein, Aceyalonen A Book Of Human Language, Frank-n-Dankin 48 Hours, Jay Deen Welcome 2 Detroit, Bob Dylanin The Freewheelin’ Bob Dylan, The Bandin The Band ja erityisesti DJ Shadowin Endtroducing…-levy, jonka takia aloitin periaatteessa biittien tekemisen. Pidän suuresti myös Phil Spectorin tuotannosta esimerkiksi Leonard Cohenin Death Of A Ladies’ Man -levyllä, vaikka en välttämättä allekirjoita tuottajan nykyisiä puuhia.

ASKO KAUPPINEN