Vaikka Son Dynyy on Sauruksen kolmas lp, kaksikon näkyvyys koheni vasta alkuvuodesta sen esiintyessä Monspin Mestarisoundi-kokoelmalla. Sauruksen Ei tee lastenlauluja -taidonnäyte avaa kolmannen albumin, joka erottuu kirkkaasti suomalaisen tarjonnan paikoin harmaasta massasta.
Syyt Sauruksen iskevyyteen ovat ilmeiset: toisin kuin useiden kollegoiden tulkinnat Pik3:n futuristinen tuotanto ei paikannu yksiselitteisesti helposti tunnistettavista valtavirtasoundeista vuotaviin viitekohtiin. Yksityiskohtaisen, kadensseiltaan ja äänenkorkeuksiltaan erityisen hienostuneen mutta virtaviivaisen tyylin synnyttänyt Kesken puolestaan lukeutuu esiintyjien eliittiin. Siinä missä useat kotimaiset aikalaiset kiinnittävät vähän jos lainkaan huomiota intonaatioon, Kesken pitää kuulijan tiukasti otteessaan varioimalla esitystapaansa jatkuvasti ja täsmällisesti.
Mainittakoon, että Son Dynyyn julkaisee Funkiestin Juhan Fjuu Records, joka muistetaan muun muassa Ruudolfin ja Lost Causen laadukkaista julkaisuista. Saurus on kieltämättä arvoisessaan seurassa. Suosittelen levyyn tutustumista kaikille, jotka pitävät kotimaista hiphopia alisteisena kulttuurisena muotona, joka pikemminkin toisintaa kuin uusintaa kansainvälisiä virtauksia saati kehittää omaehtoisia pelinavauksia.