”Varjojen piiri on liian nuorena menehtyneen Edorfin hieno testamentti” – Suomalaisräppärin joutsenlaulu nostaa palan kurkkuun

Edorf
Varjojen piiri
Monsp

Olisiko Varjojen piiri tapaus, jos sen tekijä Edorf eli Erik Ingebrigtsen ei olisi menehtynyt vuonna 2015? Postuumisti julkaistut levyt tuppaavat saamaan kontekstinsa vuoksi poikkeuksetta suitsutusta musiikillisesta tasosta huolimatta. Kriitikko on ahtaassa kolossa, kun teoksen tekijästä täytyy kirjoittaa imperfektissä.

Jo ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen kysymykseen on helppo vastata: kyllä olisi. Vaikka Edorf oli ensisijaisesti hiphop-artisti, niin tyylillisesti Varjojen piiri on lähempänä 70-luvun folkia, progea ja psykedeelistä rockia. Näitä aineksia ei ole Suomessa sekoitettu hiphopiin koskaan aiemmin yhtä onnistuneesti. Klassisen tyylikirjonsa vuoksi Varjojen piiri sopinee myös hyvin niille ”kunnon musiikin” puolesta hamaan loppuun asti taisteleville sedille, joille hiphop ei ole musiikkia ollenkaan ja jokainen Led Zeppelinin cd-boksi on pakkohankinta. Jos hiphop genrenä olisi ollut olemassa jo vuonna 1972, niin Love Records olisi julkaissut juuri Varjojen piirin kaltaista hiphopia.

Jos hiphop genrenä olisi ollut olemassa jo vuonna 1972, niin Love Records olisi julkaissut juuri Varjojen piirin kaltaista hiphopia.

Kuten David Bowie Blackstaria tehdessään, myös Edorf tiesi Varjojen piirin jäävän hänen viimeiseksi levykseen. Viimeiset äänitykset levylle tehtiin saattohoidossa päivä ennen hänen kuolemaansa. Kuten Bowien kohdalla, myös Edorfin joutsenlaulua on mahdoton kuunnella välittämättä siitä seikasta, että levyllä laulaa kuolemaa odottava mies. Se on myös Varjojen piirin narratiivi, josta esimerkiksi kymmenminuuttinen nimikappale ei jätä arvailun varaa: ”En tahdo tietää miltä tuntuu kuolema / ennen kuin tiedän miltä tuntuu elää”.

Läsnä on elämän koko kirjo surusta iloon, turhautumisesta voimaantumiseen. Nimeni on ei kukaan -kappaleen kertosäkeessä Edorf laulaa: ”Aion jatkaa eteenpäin niin kauan kuin jalat kantaa / niin kauan kuin keuhkoissa henki pihisee / joinakin päivinä on näkeminen vaikeampaa / ja samat säännöt pätee joka ikiseen.” Pala nousee kurkkuun.

Edorfin ystävät Jussi Suonikon ja Ilari Aution johdolla ovat tehneet tärkeän työn levyn valmiiksi saattamisessa. Varjojen piiri on liian nuorena menehtyneen Edorfin hieno testamentti.