Tarkkailuluokka nostaa esille uusia ja tuoreita artisteja, joita kannattaa pitää silmällä.
Lotta Jääskelä ehti julkaista 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kahden kokopitkän verran englanninkielistä folkia Lotta-nimellä. Syksyllä 2012 laulaja-lauluntekijä koki kulkeneensa tuon polun loppuun ja harkitsi kokonaan luopumista musiikinteosta.
Kohtalo päätti kuitenkin puuttua peliin Jääskelän matkustettua Tove Janssonin mökkisaarelle, Porvoon edustalla sijaitsevaan Klovharuun.
– Kaksi toimittajaystävää kysyivät mua juttukeikalle mukaan Klovharuun. Oltiin yksi yö oltu siellä ja seisoskelin siellä kalliolla seuraavana päivänä, kun toimittajat tekivät juttuaan. Sillä hetkellä olin jonkun syklin lopussa ja muutoksen silmässä – päästin sillä hetkellä jostain irti ja meri alkoi soida minulle. Se oli kuin valmis biisi, mutta ennemmin äänimaisema, Jääskelä kuvailee artistiudensa muuttanutta kokemusta.
Jääskelä pyöritteli tapahtunutta mielessään noin puolen vuoden ajan ja halusi löytää kokemansa. Hänen tarkoituksenaan ei ollut perustaa suomenkielistä projektia, vaikka olikin kirjoittanut pöytälaatikkoonsa materiaalia suomeksi.
”Mun piti ensin turhautua ja syntyä sitten jälleen kerran uudelleen. Joulukuussa 2017 olin umpikujassa, mutta tammikuussa 2018 jotenkin heräsin ja aloitin puhtaalta pöydältä.”
– Suomenkieliset pöytälaatikkobiisit olivat ensimmäinen karttani. Halusin, että musiikissa kuuluu Klovharu ja siitä Ylva Haru alkoi hiljalleen kehittymään. Sain Klovharusta uuden kipinän musiikintekoon; koin, että tällaista olen aina halunnut tehdä ja se taas vaati taakseen kaikki siihenastiset polut.
Tammikuun 11. päivänä päivänvalon näki Ylva Harun Linnut-esikoisalbumi, jonka syntyminen vei biisien syntyvaiheesta julkaisuun kaikkiaan puolitoista vuotta. Jääskelä kertoo, että usko oli hetkittäin koetuksella.
– Mun piti ensin turhautua ja syntyä sitten jälleen kerran uudelleen. Joulukuussa 2017 olin umpikujassa, mutta tammikuussa 2018 jotenkin heräsin ja aloitin puhtaalta pöydältä. Yli puolet biiseistä ovat syntyneet viime vuoden aikana, Jääskelä paljastaa.
Avainasemassa Linnut-albumin synnyssä ovat olleet Jääskelän mukaan paitsi syvempi yhteys itseen, mutta myös luonto, jonne lauluntekijä hakeutuu usein. Tärkeänä aspektina nousee myös yhtyeen yhdessä luoma äänimaisema.
– Levyn pohjat on äänitetty sooloja myöten livenä. Halusimme tehdä mahdollisimman aidosti sitä, mitä Ylva Haru on. Pääpointtina oli, että kaikki tulee sielusta asti ja fokus on olla vain uskollisia itsellemme, kävi miten kävi.
Ylva Haru ei aio jäädä lepäämään laakereilleen Lintujen päästyä maailmalle. Seuraavan albumin visio on jo selkeänä Jääskelän mielessä ja kasassa noin 70 aihiota, joista aloittaa uuden kakun leipominen. Hänen tavoitteensa lauluntekijänä on selvä.
– Haluan tehdä lauluja, jotka kestää aikaa ja kulutusta. Mielellään sellaisia, joihin voi palata monta kertaa uudelleen ja löytää kerta toisensa jälkeen niistä jotain uutta. Uskon, että aitous koskettaa lopulta aina eniten.
Juttu julkaistu Soundin numerossa 1/2019
Tiedätkö yhtyeen tai artistin, joka ansaitsee pulpettinsa Soundin Tarkkailuluokalle? Ilmianna heidät meille seuraavalla kaavakkeella:
Hups! Emme löytäneet lomakettasi.
Ota myös haltuun Soundin Tarkkailuluokka-soittolista, jolta löydät (lähes kaikki) sarjassa esitellyt artistit siististi yhdessä paketissa:
