Yksitoista musiikkialan toimijaa teettivät laajan kyselytutkimuksen, jossa pyrittiin selvittämään, miksi Suomessa musiikin tekijöistä vain viidennes on Teoston asiakasrekisterin mukaan naisia tai muunsukupuolisia. Musiikkialan opiskelijoista yli puolet on naisia. Tutkimusaineisto kerättiin kolmen kyselyn kautta: musiikin tekijöitä vastasi 1505, musiikinopiskelijoita 150 ja 13–17-vuotiaita musiikin harrastajia 400. Lisäksi toteutettiin 21 musiikkialan vaikuttajahaastattelua.
Tutkimuksen mukaan 70 % naisista ja 77 % muunsukupuolisista kokee musiikkialan epätasa-arvoisena, miehistä vain 32 %. Vastanneet kokevat alan miehisyyden ja vallitsevien asenteiden olevan suurin syy naisten ja muunsukupuolisten vähäiselle määrälle; vastauksissa nousivat toistuvasti esille hyvä veli -kerhot, miehet musiikkiteollisuuden portinvartijoina sekä yleisesti ottaen tunne siitä, että miehet päättävät, mitä on hyvä musiikki. Sukupuoleen liittyvä syrjintä ilmenee arvostuksen puutteena, vähättelynä, miesten parempina palkkioina sekä häirintänä ja ahdisteluna.
Merkittävä osa yli 35-vuotiaista miesvastaajista taas katsoo, ettei sukupuolella ole merkitystä musiikin tekemisessä ja että kaikilla on samat mahdollisuudet alalla. Samassa vastaajaryhmässä on eniten niitä, jotka kokevat, että alalla ei juuri tarvita toimenpiteitä tasa-arvon lisäämiseksi.
”Tämä selkeä ero naisten ja miesten kokemusmaailmassa on tietysti huolestuttava. Ne, jotka eivät ole kokeneet sukupuolensa takia syrjintää, eivät sitä välttämättä tunnista”, kommentoi Teoston viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.
Tutkimukseen vastanneet saivat myös ehdottaa toimenpiteitä tilanteen muuttamiseksi. Vastauksissa korostuivat kouluista saatava tuki ja kannustus, harrastusmahdollisuuksien kasvattaminen ja esikuvien tuominen esille. Tutkimuksen toteuttaneen Tutkimustoimisto Vastakaiun mukaan avoimen palautteen määrä oli hyvin poikkeuksellinen.
”Aihe on todella herättänyt tunteita. Avointa palautetta kertyi reilusti yli 10 000 vastausta ja moni on jakanut tutkimukseen palan omaa elämäntarinaansa. Asian tärkeys korostui myös alalla menestyneiden ammattilaisten ja vaikuttajien syvähaastatteluissa. Moni näkee, että tasa-arvoa kehittämällä koko ala hyötyy – eivät pelkästään naiset ja muunsukupuoliset”, toteaa Vastakaiun toimitusjohtaja Katariina Tenhunen.
