Tapahtuma-alojen edunvalvontajärjestö jätti oikeuskanslerille kantelun eduskunnan toimista – ”Tapahtumiin liittyvää valtavaa elinkeinoa ja sen vaikutuksia ei ymmärretä yhteiskunnassamme”

Jukka Pääkkönen

Tapahtumateollisuus ry haluaa oikeuskanslerin ottavan kantaa siihen, onko alan harjoittajien kohtelu ollut perustuslain vastaista.

Tapahtuma-alojen edunvalvontajärjestönä toimiva Tapahtumateollisuus ry on jättänyt oikeuskanslerille kantelun eduskunnan toimista. Tapahtumateollisuus haluaa oikeuskanslerin näkemyksen siitä, onko eduskunnan päätöksenteko ja tapahtumaelinkeinonharjoittajien kohtelu ollut perustuslain vastaista. Yleisötilaisuuksia on rajoitettu tai kielletty kokonaan jo vuoden, mutta taloudellista kompensaatiota ei ole tullut.

”Elinkeinovapaus on perustuslaissa taattu oikeus. Samanaikaisesti kun eduskunta on säätänyt kompensaatioista muille toimialoille, joiden toimintaa on lakiin perustuen rajoitettu, on tapahtumaelinkeino ja yleisötilaisuuksiin kohdistuvien rajoitusten aiheuttamat mittavat menetykset jätetty huomioimatta. Tämä on merkittävä epäkohta, johon olemme nyt pyytäneet oikeuskansleria ottamaan kantaa”, sanoo Tapahtumateollisuuden edunvalvonnasta vastaava johtaja Kati Kuusisto.

Tapahtumateollisuuden selvitysten mukaan ala työllistää lähes 200 000 ihmistä ja sillä toimii noin 3 200 yritystä. Koronan vuoksi alan kokonaismenetysten arvioidaan nousevan jopa 1 900 miljoonaan euroon, mutta taloudellisia tukia on kohdistunut alan yrityksille vain noin 85 miljoonaa euroa. Tapahtumateollisuuden helmikuussa teettämän kyselyn mukaan lähes 10 % alan yrityksistä toimintaedellytykset ovat päättymässä välittömästi.

”Tapahtuma-alan vaurioiden minimoimisen tulisi olla korkea prioriteetti päätöksenteossa, sillä tapahtumien välilliset vaikutukset yhteiskunnassamme ovat mittavat. Vaarassa eivät ole pelkästään tapahtuma-alan yritykset ja työpaikat, vaan vauriot voivat kertaantua myös muilla tapahtumiin liitännäisillä toimialoilla. Näyttää siltä, että tapahtumiin liittyvää valtavaa elinkeinoa ja sen vaikutuksia ei ymmärretä yhteiskunnassamme riittävästi”, toteaa Kuusisto.