Viitasen Piia vieraili hiljattain Helsingin Sanomien haastateltavana. Jutussa käsiteltiin hitusen verran artistin uutta Ihmisen aika -levyä, mutta voittopuolisesti juttua riitti muusikoiden ja taiteilijoiden tulopolitiikan ongelmallisuudesta. ”Kannattaako musiikkia tehdä”, jutun otsikko kuuluu, ja haastattelussa pohditaan sitä, onko Suomessa taloudellisesti järkevää tehdä mitään musiikkia, joka ei tähtää radioiden tehosoittoon tai Spotify-listojen kärkeen. Sanansa sanoo myös Muusikkojen liiton sopimuspäällikkö Mirkka Kivilehto, joka huomauttaa, että vaikka Petteri Orpon hallitus on luvannut parantaa esimerkiksi freelancereiden asemaa, sen toimet ovat olleet päinvastaisia.
Kuten tässä keskustelussa tapana on, juttua kommentoitiin varsin kärkkääseen sävyyn. Monet lukijat tulkitsivat haastattelun niin, että harrastuspohjalta musiikkia tekevät pienartistit haluavat muiden kustantavan heidän elämisensä. Keskustelu on jatkunut sosiaalisessa mediassa vilkkaana, ja nyt Viitanen julkaisi omalla sivullaan jatkoa haastattelulle.
”Kiitos kaikista viesteistä joita olette laittaneet eri reittejä eiliseen Hesarin juttuun liittyen! Koska jutun kommenttipalsta oli yllättäen liekeissä, tässä vielä muutama ajatus aiheeseen liittyen”, Viitanen kirjoittaa ja jatkaa kahdentoista kohdan listauksella, jossa vastataan jutun poikimaan kritiikkiin.
”Kommenttipalstan väelle voin täten tiedottaa, että kiitos vain, pärjään tällä marginaalimusiikillani aivan yhtä hyvin (tai huonosti) kuin aikoinaan sosiaalialan töillänikin, ja ihan verojakin työstäni maksan. Jos en tulevaisuudessa pärjää, voin aina lopettaa ja palata sosiaalialalle, jossa töitä on tarjolla todennäköisesti hamaan tappiin asti, joten älkäätte huoliko. Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen niiden musiikin ammattilaisten osalta, joilla ei ole muuta koulutusta ja jotka tekevät työkseen marginaaliin jäävää musiikkia, josta jutussa puhutaan. Työttömyys- ja sosiaaliturvan puutteet koskevat sitä paitsi muitakin musiikin ammattilaisia kuin vain indiemusiikin tekijöitä.”
”Jos raha on ainoa mittari millä taiteen ja kulttuurin arvoa halutaan mitata, voitaisiinko sitten perustaa päätökset ja mielipiteet faktoihin: kulttuuriala tuottaa huomattavasti enemmän kuin sitä julkisesti rahoitetaan. Taiteen ja kulttuurin valtionrahoitus oli yhteensä 1,3 miljardia euroa vuonna 2019. Tuki tuotti 14 miljardin euron tuotoksen. Kulttuuriala työllistää enemmän suomalaisia kuin metsäteollisuus ja elektroniikkateollisuus yhteensä”, Viitanen huomauttaa ja linkkaa Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestön artikkeliin.
Viitanen ihmettelee, miksi muiden alojen ammattilaiset ovat oikeutettuja normaaliin toimivaan työttömyys- ja sosiaaliturvaan, mutta luovan alan ammattilaiset eivät jostain syystä olisi. Ihmettelyä kerää myös hallitusohjelma, jossa on kirjaus, että luoviin aloihin ja niiden kasainvälistymiseen haetaan kasvua.
”Samaan aikaan niiden rahoituksesta leikataan. Maalaisjärki jotenkin sanoisi, ettei tavoitetta tulla saavuttamaan tällä tavalla”, Viitanen kirjoittaa,
Lue koko vastine alapuolelta tai tämän linkin takaa: