“Mieluummin euroviisubändi kuin bändi, joka jäi treenikselle makaamaan” – Blind Channel näyttää keskaria nillittäjille

Blind Channelin ensimmäiset kahdeksan vuotta ovat olleet määrätietoista pyrkimistä kohti korkeuksia. Euroviisut, josta suurin osa oululaislähtöisen yhtyeen tuntee, ei ole päämäärä itsessään. Blind Channelille se on reitti eteenpäin, osa selviytymisstrategiaa ja suurempaa tarinaa. Julkaisemme nyt katkelman tänään ilmestyneen Soundi-lehden pitkästä kansijutusta. (Teksti: Ari Väntänen)
20.5.2021 10:39

Jo ensimmäisissä treeneissä tuli selväksi, että tämä bändi ei leiki. Tai tietenkin mukana oli leikkiä niin kuin haaveilussa aina on, mutta sitä oli vain mausteena totisessa tekemisen meiningissä.
Kun räppäri-laulaja Niko Vilhelm (Moilanen) liittyi laulaja Joel Hokan, kitaristi Joonas Porkon, basisti Olli Matelan ja rumpali Tommi Lallin bändiin, yhtyeellä ei ollut vielä nimeä eikä valmiita omia biisejä. Sen sijaan sillä oli jotakin tärkeämpää: sokea usko omiin mahdollisuuksiinsa ja tavoitteet niin korkealla, että niihin yltääkseen oli pakko kasvaa. 

– Meillä oli heti alussa sellainen nälkäinen mentaliteetti, että nyt mennään ja valloitetaan maailma, Niko Vilhelm kertoo. – Me tiedettiin, että bändi tulee vaatimaan paljon duunia ja keskusteltiin siitä, ollaanko me valmiita tekemään ne uhraukset. Me oltiin tosi realistisia työmäärän suhteen. Otettiin tavoitteeksi, että kymmenen vuoden päästä me tehdään isoja juttuja. 

Tämän kesän lopulla noista ajoista on kulunut kahdeksan vuotta. Nyt Blind Channelilla on takanaan kolme albumia useisiin Euroopan maihin yltäneine kiertueineen sekä Rotterdamissa pidettäviin Euroviisuihin johtanut Uuden musiikin kilpailun voitto. (Sekä eilen uutisoitu kansainvälinen levytyssopimus Century Median kanssa.

Bändi täydentyy

Nykyisin Blind Channel on kuusihenkinen orkesteri. Uusin jäsen on Aleksi Kaunisvesi, joka on tehnyt menestyksekästä soolouraa nimellä Alex Mattson. Vuonna 1997 syntynyt biisintekijä-tuottaja-DJ kuuli Blind Channelista vuonna 2016, kun starttaili omaa uraansa. 

– Joel otti yhteyttä ja kysyi, voisinko tehdä remixin Alone Against All -biisistä, Aleksi muistelee. – Se vähän jäi…

– Aleksi ei vastannut Joelin kysymykseen vaan ghostaili menemään, Niko nauraa. – Me sadateltiin treeniksellä, että ”joku vitun ’Alex Mattson’ siellä vääntää väkisin itsestään Suomen Alan Walkeria – ei tuu lähteen. Hyvä vaan, ettei se vastaa meille.” Oltiin tosi pahalla tuulella.

Huonosti alkanut suhde lähti uusille urille, kun Kaunisvesi törmäsi Hokkaan ja Porkoon Bring Me The Horizonin keikalla. 

– Se oli jäinen kohtaaminen, todella awkward, mutta silloin me varsinaisesti tutustuttiin, Joel muistelee.   

– Joel alkoi pian vihjailla siihen suuntaan, että ”äijä vielä liittyy tähän bändiin”, Aleksi jatkaa. Huomasin pyöriväni koko ajan Blind Channelin kanssa ja fiittaavani keikoilla. Joel sanoi, että ”jospa nyt vain liittyisit bändiin, kun olet koko ajan messissä muutenkin.” 

Kaunisveden status oli pitkään kysymysmerkki kaikille osapuolille. Kun Blind Channel sitten ryhtyi kirjoittamaan uusia biisejä – muun muassa Dark Sidea – yhdessä hänen kanssaan, tilanne selkeytyi. 

– Me mentiin päivän sessioiden jälkeen baariin vetämään märkää, Joel aloittaa. – Aleksi alkoi aina pienessä humalassa pohtia, pitäisikö liittyä bändiin vai ei. Aamulla se kuitenkin darrassa totesi, että ei voi vielä sanoa juuta eikä eitä. Viimeisen päivän juomien ääressä se lopulta ilmoitti, että tulee bändiin. 

Ihan ensimmäiseksi Kaunisvesi muilutettiin kahdeksi viikoksi Ouluun ”haistelemaan juuria”. Jäsenyys Blind Channelin uutena perkussio- ja samplevastaavana virallistettiin kesän 2020 ainoan festivaalikeikan, Dark River Festivalin jälkeen. 

Rotterdamin aika

Kevät 2021 on ollut Blind Channelille valmistautumista Rotterdamissa järjestettäviin Eurovision laulukilpailuihin. Sitä voi ajatella myös esiintymiskoulutuksena ja paineensietokykyharjoituksena, jonka hyödyt kantavat toukokuuta pidemmälle. Suureen spektaakkeliin valmistautuminen on kokemuksena aivan omanlaisensa.

– Kolme minuuttia telkkarissa sisältää 104 kameranvaihdosta, jotka pitää muistaa ulkoa. Samalla pitää tiedostaa, että ihmiset katsoivat ultraplasmatelkkareistaan jokaista ilmettä. Se on hyvin erilaista kuin jollain festarilavalla pikkukännissä esiintyminen, Joel vakuuttaa.

Niko lisää, että korona heittää mukaan omat vahvat mausteensa.

– Koko ajan on oltu karanteenissa jossakin ja mietitty pelko perseessä, että mistä, milloin ja keneen korona iskee. Kisan kova taso on pannut työskentelemään kovemmin ja tehnyt taiteelle hyvää.

Blind Channelin esiintymisen visuaalisuus on noussut nyt uudelle tasolle. Joel naurahtaa, että alkuaikoina sitä puolta tuli funtsittua aivan liian vähän. Blind Channelin varhaiset keikat olivat hänen mukaansa kauheata katsottavaa.

”Kolme minuuttia telkkarissa sisältää 104 kameranvaihdosta, jotka pitää muistaa ulkoa.”

– Toisaalta me kyllä käytettiin valkoisia vaatteita jo ekalla keikalla, Niko huomauttaa. – Se vain näytti siltä, että lavalla on neljä rokkaria ja yksi räppäri, joilla kaikilla on yllään kulahtaneet t-paidat.

Blind Channel on aina halunnut olla loistava showbändi. Alussa sille oli tärkeää tulla paremmaksi kuin Disco Ensemble, jota siihen aikaan tituleerattiin Suomen parhaaksi liveyhtyeeksi.

– Meillä oli jo varhaisessa vaiheessa oma valomies mukana. Me haluttiin, että keikat ovat elämyksiä. Piti olla isoja introja ja outroja ja teatraalisuutta, vaaran tunnetta, energiaa ja jäätävä valoshow. Kesti kuitenkin vuosia saada naulattua se puoli kuntoon, Joel sanoo.

Vuonna 2016 Blind Channel pääsi ensi kertaa kokemaan pienen pätkän oikeaa kiertue-elämää, kun se soitti Suomessa ja Baltian maissa muutaman keikan kanadalaisen Simple Planin lämmittelijänä. Sittemmin yhtye on kiertänyt Amaranthen, All That Remainsin, Sevendustin ja Hollywood Undeadin kanssa.

Euroviisuleima ei pelota

Euroviisujen itsensä suhteen Blind Channelin jäsenillä ei ole sen suurempia intohimoja. Kilpailu on vain väline kammeta bändiä ylöspäin. 

”Ei me olla seurattu euroviisuja. Koko paska tuli katsottua läpi viimeksi silloin, kun Lordi voitti.”

– Ei me olla seurattu niitä, Niko tunnustaa. – Koko paska tuli katsottua läpi viimeksi silloin, kun Lordi voitti. Varsinkin viime vuosina on katse ollut koko ajan tiukasti omassa pallossa, kun on pitänyt puskea Blind Channelia eteenpäin. 

Tänä keväänä mainittu pallo on sinkoillut raivokkaasti sinne tänne. UMK:n voittaminen ja euroviisuehdokkuus vetivät bändin iltapäivälehtien kautta kansan silmien alle. Tunnetuksi tuleminen ei ole kirous bändille, joka on alusta saakka pyrkinyt kasvamaan ulos marginaalista ja paisumaan mahdollisimman suureksi.

– Me ollaan alusta asti tiedostettu, että jos tätä meinaa tehdä, julkisuutta tarvitaan, Niko sanoo. – Mutta me halutaan puhua haastatteluissa musasta ja bändistä. Viime aikoina on usein pyydetty kertomaan boksereiden väristä ja muista henkilökohtaisista asioista. 

– Usein pyydetään myös nostamaan Oulua esille, Joel lisää. – Jengi kyselee, että mistä päin Oulua voi bongata Blind Channelin jäseniä. No, eipä oikeastaan mistään. Me käydään siellä kolmen kuukauden välein vetämässä perseet ja palataan Helsinkiin. 

Entäpä jos käy niin, että Blind Channel muistetaan tämän kevään jälkeen euroviisubändinä? Joel sanoo miettineensä leima-asiaa paljon ja tulleensa siihen tulokseen, että kaikki menee niin kuin pitääkin. 

– Tuntuu kuitenkin, että ihmisten suhtautuminen Euroviisuja kohtaan on muuttunut. Sitä ei nähdä samanlaisena iskelmäskabana kuin ennen. Tapahtuman tatsi musaan ja siihen, miten koko se platformi hoidetaan, on tosi freesi. Lisäksi tiedostan vahvasti, että aikaa ei ole loputtomasti. Siksi täytyy olla kiitollinen, että on tuollainen areena, joka mahdollistaa unelmien toteutumisen. Jos leima jää, niin voi ainakin sanoa, että me mentiin sinne tekemättä kompromisseja. Paitsi ehkä se kuuluisa keskari. 

– Jos joku haluaa, saa tulla lyömään euroviisuleiman meille perseeseen ihan siihen Wacken Metal Battle -stampin ja YleX – Stage haltuun -merkin viereen, Niko lupaa. – Mieluummin me tullaan muistetuksi euroviisubändinä kuin sinä bändinä, joka olisi voinut breikata mutta jäi mieluummin treenikselle makaamaan. 

Teksti: Ari Väntänen


Lue koko haastattelu tänään 20.5. ilmestyneestä Soundi-lehdestä 5/2021 

Lisää luettavaa