Kun on riittävän hyvä, ei tarvitse enää väkisin näyttää kaikille – haastattelussa kitararockinsa hallitseva Maa ilmasta

Instrumentaalirock-yhtye Maa Ilmasta sai alkunsa vuonna 2016 Jyväskylässä. Bändi identifioituu säveltäjä–kitaristi Benjami Koskiseen vaikkei kyseessä olekaan sooloprojekti. Toukokuussa ilmestyneellä yhtyeen toisella albumilla Kaunis kesäkaupunki kuullaan ensimmäistä kertaa myös bändin kollektiivisesti säveltämiä osuuksia.
28.6.2023 14:42

– Instrumentaalimusiikin tekeminen ei ole oikeastaan ollut kovin aktiivinen päätös. Olemme menneet musiikki edellä ja soittaneet sitä, mikä tuntuu itsestä hyvältä, Benjami Koskinen kertoo.

Maa Ilmasta -yhtyeen musikaalisia vaikutteita löytyy toki myös instrumentaalimusiikista, mutta suurimmiksi inspiraation lähteiksi Koskinen kertoo Pink Floydin ja Kingston Wallin.

– Ei meidän musa tosin kuulosta kummaltakaan noista. Ehkä samanlaista konseptihenkisyyttä on ammennettu sieltä.

Uudella levyllä kuullaan aiempaa enemmän vierailevia muusikoita ja soittimia. Muun muassa flyygelitorvi on korvannut joitain kitaralle sävellettyjä osuuksia.

– Vaikka me ollaan kitarabändi, niin se ei välttämättä ole aina pääsoitin. Kitara toimii bändissä ikään kuin laulajan roolissa. Sen kautta kanavoin luovuuttani musiikkiin. Ei sitä tietenkään voi vaihtaa yhtäkkiä mihinkään poikkihuiluun. Mutta onhan kitara siisti soitin etenkin livenä, Koskinen sanoo.

– Livenä kuitenkin soitamme pienellä bändillä. Teemme kahdella kitaralla sen mitä niiden puitteissa pystymme.

Suomalaisista kitaristeista Koskinen mainitsee esikuvikseen Teemu Viinikaisen ja Timo Kämäräisen. Kämäräinen myös vierailee uudella levyllä.

– He saavat minut haluamaan soittaa lisää, vaikka olenkin hyväksynyt, etten koskaan tule olemaan heidän tasoisensa soittaja.

Olavi Uusivirta on liveaktina mun lempibändejä. Siinä on jokaiselle jotakin mukana laulettavista kertseistä virtuoottiseen soittoon. Kyllähän jotkut menevät katsomaan sitä Timonkin (Kämäräisen) takia. Minussa on kitarafiilistelijän lisäksi myös popfiilistelijän puoli. Olavin bändi ruokkii noita molempia, Koskinen hehkuttaa.

Kaunis kesäkaupunki -levyllä soittava basisti Jussi Launonen siirtyi hiljattain Lapin kamariorkesterille alttoviulun äänenjohtajaksi. Launosen tonttia hoitaa jatkossa yhtyeelle jo entuudestaan tuttu Santeri Kettu.

Kaikilla Maa Ilmasta -yhtyeen jäsenillä on taustallaan muusikon opintoja. Koskisella on takanaan muusikon tutkinto Jyväskylän konservatoriolta sekä musiikkipedagogin tutkinto Helsingin Metropolian ammattikorkeakoulusta. Muilla levyllä soittavilla muusikoilla on opintoja myös musiikkiteknologiasta sekä klassisesta- ja kansanmusiikista.

Ammattimuusikkous mahdollistaa, ettei vaikeidenkaan osuuksien kanssa tarvitse taistella.

– Olen ympäröinyt itseni hiton kovilla pyssyillä! Monessa liemessä keitetyt muusikot mahdollistavat meille avoimen ja ennakkoluulottoman suhtautumisen musiikin tekemiseen ja sen esittämiseen. Myös keikkailukokemus auttaa, Koskinen sanoo.

Bändin kitaristikaksikko Aapo Nieminen ja Benjami Koskinen näkevät itsetarkoituksellisen teknisen ja akrobaattisen kitarismin lähinnä koomisena.

– Heitämme Aapon kanssa välillä läppää jostain Yngwie Malmsteen -jutuista vähän pilke silmäkulmassa. Ehkä aivan ensimmäisissä julkaisematta jääneissä Maa Ilmasta -kappaleissa oli pientä näyttämisen halua. Nykyään koen olevani omasta mielestäni riittävän hyvä kitaristi, eikä näyttämisen halua enää ole samalla tavalla. Mennään biisien ehdoilla, Koskinen sanoo.

– Ammennan kappaleisiin aika paljon elokuvista ja visuaalisista mielikuvista. Musiikilla välitän sen ulos. Biisit nimetään jo demovaiheessa mielikuvien mukaan, Koskinen sanoo.

Kappaleet syntyvät usein pään sisäisistä tunnelmista, jotka pyritään saattamaan kappaleen muotoon. Musiikin teoreettinen osaaminen helpottaa tätä, mutta Koskisen mukaan mikään tietty asteikon moodi ei ole koskaan lähtökohta kappaleen säveltämiselle.

– Usein biisit syntyvät looper-pedaalilla tekemistäni demoista. Olen siinä mielessä laiska biisinkirjoittaja, että menen usein inspiraatio edellä sen sijaan, että istuisin alas tarkoituksenani kirjoittaa biisi. Jos olen tutustunut hiljattain johonkin sovitukselliseen konseptiin, se saattaa näkyä kappaleissa. Koskinen sanoo.

Debyyttilevy Iso yö sijoittui temaattisesti lähinnä Koskisen ja yhtyeen kotipaikkakunnalle Jyväskylään. Kaunis kesäkaupunki -levyllä liikutaan suurimmaksi osaksi Helsingissä, johon nykyinen bänditoiminta sijoittuu.

Benjami Koskinen vastaa Kaunis Kesäkaupunki -levyn taiteellisesta tuotannosta. Yhtyeen rumpali Aapo Lankinen on äänittänyt ja miksannut sekä vastannut levyn teknisestä tuotannosta.

– Mä olen se ärsyttävä visionääri, joka huutelee, että tähän kohtaan voisi tulla vaikka haitaria. Usein hoidan myös ihmiset soittamaan eri soittimia studioon. Aapo vastaa visioideni teknisestä toteutuksesta ja vetelee piuhat studiossa, Koskinen sanoo.
Levyjen välissä projektista on kasvanut Koskisen mukaan bändi. Uudella levyllä kuullaan vähän jazzahtaviakin sävyjä.

– Ensimmäinen levy opetti etenkin työtavoista ja asioiden aikataulutuksesta. Iso yö tehtiin vähän liikaa deadline edellä. Levyn tekemiselle olisi voinut antaa muutaman kuukauden enemmän aikaa ja mennä vähän pidemmälle. Kaunis kesäkaupunki on tehty vähän pitemmän kaavan kautta. Jälkituotannollinen osuus kesti melkein puoli vuotta. Oli aikaa kuunnella biisejä ja miettiä ideoita, Koskinen sanoo.

Kaunis kesäkaupunki on paikoitellen harmonisesti värikkäämpi kuin debyyttimme. Kappaleet eivät kuitenkaan ole monimutkaisempia. Paperilla musiikki saattaa näyttää vaikeammalta, mutta sama maanläheisyys säilyy. Se on tosi kirjava levy, jossa on monenlaista soitinnusta ja sovitusta, Koskinen sanoo.

Uudella levyllä kuullaan elokuvamaista tunnelmaa tukevia kenttä-äänityksiä. Nauhurin kanssa on haettu ambienssia vaikkapa Helsingin päärautatieaseman melusta. Varsinaisesta elokuvamusiikista ei kuitenkaan ole otettu vaikutteita.

– Konseptien tasolla on hauska yrittää luoda mahdollisimman visuaalista musiikkia. Kun laittaa kuulokkeet päähän, silmät kiinni ja ainoa ennakkotieto on biisin nimi, pääsee kuvittelemaan leffakohtaukset itse. On hauska kuulla, miten erilaisia mielikuvia ihmiset saavat.

Uudella levyllä kuullaan paljon jousia, erilaisia syntetisaattoreita ja sanatonta laulua.

– Maa Ilmasta on kuitenkin sydämeltään kitararockbändi, Koskinen muistuttaa.

Teksti: Artturi Siromaa
Haastattelu on julkaistu Soundissa 6/23.

YouTube video