Vuoden vaihtuessa Suomen virallinen lista siirtyi nykyaikaan. Valitettavasti juuri kukaan ei huomannut sitä. Tämä kertoo paljon listainstituution arvostuksesta Suomessa. Listan omiin nimiinsä ottanut ÄKT:kin on pitänyt asiasta kovin vähän meteliä.
Samalla Suomen virallinen lista poistui YleX:n ohjelmakartasta – suoraan hevosen suusta saatujen tietojen mukaan mehevien riitojen saattelemana. Yle kun ei ollut halukas maksamaan ÄKT:lle kymmenien tuhansien eurojen kynnysrahaa listan lähettämisoikeuksista.
Tällä hetkellä listatapahtumia voi seurata vain osoitteessa www.suomenvirallinenlista.fi. Listalähetysten uudesta isännästä tiedotetaan, kun kiusallisista raha-asioista ja muista olennaisuuksista saadaan sovittua.
Tärkein muutos Suomen virallisen listan suhteen on se, että tästä lähtien levykauppojen myynti kirjautuu erityisen skannerin avulla suoraan yhteiseen tietokantaan. Samanlaisesta uudistuksesta puhuttiin jo kymmenen vuotta sitten, kun minäkin vietin yhden päivän viikossa levyliikkeistä myyntilukuja kärttäen ja niitä ynnäten. Silloin tällainen uudistus olisi vielä tuntunut järkevältä.
Tuolloin suunnitelma tyssäsi siihen, että levy-yhtiöt eivät halunneet osallistua sen kustannuksiin. Nyt rahoitusapuna on toiminut muun muassa ESEKin myöntämä 50 000 euron avustus – jota eräs levy-yhtiön johtaja kuvaili minulle ehkä ESEKin typerimmäksi päätökseksi koskaan.
Toki muutoksen jälkeen Suomen virallinen lista on entistä luotettavampi ja kattavampi. Kun lista koottiin levyliikkeiden oman ilmoituksen mukaan, siihen vaikuttivat monet inhimilliset asiat. Listat perustuivat kauppiaiden rehellisyyteen ja aktiivisuuteen.
Pienempien liikkeiden listat saapuivat, jos niiden listavastaavilla ei ollut muita kiireitä. Listat myös katkesivat usein viiden tai kymmenen myydyimmän levyn jälkeen. Nyt mukaan kirjautuvat yksittäisetkin levyt.
Anttilan ja Stockmannin kaltaiset merkittävimmät myyjät ovat toimittaneet listan laatijoille jo pitkään listan, joka tulee suoraan niiden omasta tietokonejärjestelmästä. Siksi ei ollut yllättävää, että listan kärkipää pysyi vuoden alussa kutakuinkin ennallaan.
Kaikessa on siis kyse tiskin yli myytävistä fyysisistä levyistä. Esimerkiksi digilatauksina myytyjä levyjä tai bändien keikoilla itse myymiä levyjä lista ei tavoita. Se on ikävää, sillä juuri nämä aktiiviset yhtyeet toimivat elävän rock-kulttuurin kivijalkana.
Ihan oman lukunsa muodostavat ulkomaiset levyt. Niiden myynnistä uusi lista kertoo yhtä paljon kuin ÄKT:n tilastot. Ei siis paljon mitään. Niihin kun eivät millään tavalla kirjaudu ihmisten suoraan ulkomailta tilaamat levyt, joita on alan asiantuntijoiden mukaan enemmän kuin kukaan uskookaan.
Myös ihan listateknisesti uudistukseen liityy monta alkeellista ongelmaa. Kun myyntitilasto muuttui YleX:n listasta ÄKT:n listaksi, hukattiin saman tien kaikki listahistoria – esimerkiksi levyjen listaviikot. ÄKT:n mukaan Anna Puun albumi on ollut listalla vasta kuusi viikkoa, vaikka se ilmestyi viime vuoden huhtikuussa ja on kuulunut Suomen myydyimpiin levyihin siitä asti.
Toivottavasti uuden systeemin myötä päästään edes eroon typerästä tavasta julkaista levyt keskiviikkona. Muualla Euroopassa ne julkaistaan enimmäkseen maanantaina. Syyksi outoon julkaisupäivään on mainittu isojen levy-yhtiöiden huoli siitä, että uutuudet eivät ehdi ajoissa Suomeen asti. Tällainen logiikka paljastaa kiusallisesti sen, kuinka surkea Suomen asema on kansainvälisessä musiikkibisneksessä.