Love Recordsin laajasta katalogista löytyy myös diskoa – tosin vain yhden singlen verran. Yhtiö lanseerasi syksyllä 1977 peräti oman diskosarjan, jossa oli tarkoitus julkaista singlejä LDS-koodilla perinteisen LRS-tunnuksen sijaan. Sarja alkoi komeasti kataloginumerolla LDS 5001, jolla julkaistulla singlellä teki ensiesiintymisensä Dance-niminen helsinkiläisprojekti.
Projektin takaa löytyivät rumpali Matti Kankkunen ja basisti Pertti Lehtonen, jotka esiintyivät singlellä taiteilijanimillä Consta ja Rébert. Miesten aiempaan uraan mahtui kiinnityksiä Rauli Badding Somerjoen ja Kojon taustabändeissä, ja Kankkunen soitti myös jonkin aikaa funkbändi Madame Georgessa. Kankkusen ja Lehtosen lisäksi Dancen singlellä soitti vierailevia muusikoita, mutta varsin nimekkäitä sellaisia: koskettimissa oli Pedro Hietanen, kitarassa Jukka Orma ja steel-kitarassa Olli Haavisto. Laulajiksi saatiin Kojo ja Maarit, tuon ajan Suomi-soulin kärkinimet.
”Jo Nevada By Sunset -biisinnimikin kertoo, miltä suunnalta ulkomaaneksotiikka haettiin.”
Dancen esikuvina olivat selvästi aikakauden amerikkalaiset disko- ja funkbändit, ja tämän voi laskea plussaksi aikakautena, jolloin suurin osa suomidiskosta otti vaikutteita lähinnä saksalaisesta ”Hansa-humpasta”. Boney M:n sijaan Kankkunen ja Lehtonen olivat todennäköisesti kuunnelleet Earth, Wind & Firea, siksi vahvasti Amerikan meininki tulee läpi Dancen singlellä sekä musiikissa että sanoituksissa. Jo Nevada By Sunset -biisinnimikin kertoo, miltä suunnalta ulkomaaneksotiikka haettiin.
Singlen A-puoli on leppoisalla groovella etenevää kruisailumusiikkia. Valitettavasti jenkkimenon fiilistely menee Nevada By Sunsetin tekstissä överiksi jo alkumetreillä, kun Kojo laulaa säkeen ”when I saw you at the summer vacation barbeque” ja Maarit vastaa tälle ”oh yes, hamburgers”. Myös drive-in-leffat ja monet muutkin Amerikka-kliseet mainitaan. Jim Pembroken teksti ei ehkä toimi parhaalla mahdollisella tavalla, mutta jos pystyy sulkemaan korvansa hampurilaisista laulamiselta, huomaa kitaran, sähköpianon, basson ja rumpujen muodostaman grooven kulkevan taustalla kuin nimekkäillä amerikkalaisbändeillä.
”Dancen single jäi Loven diskosarjan ainokaiseksi, vaikka pian levyn julkaisun jälkeen Suomessa alkoi todellinen diskokuume.”
B-puolen instrumentaali Flying High on levyn parempi puoli. Biisi on täysin pätevää jazzfunkia, jota ei laatunsa puolesta uskoisi Suomessa tehdyksi. Kiitos onnistumisesta kuuluu paitsi tiukalle rytmiryhmälle, myös Orman kitaroinnille ja Hietasen analogisyntetisaattorityöskentelylle. Flying High tuo mieleen Dexter Wanselin, Dennis Coffeyn ja muut saman aikakauden amerikkalaisartistit, joiden jazzfunkia ei paljoakaan tuon ajan suomalaisdiskoissa kuultu, mutta myöhemmin sitä on alettu arvostaa dj-piireissä.
Dancen single jäi Loven diskosarjan ainokaiseksi, vaikka pian levyn julkaisun jälkeen Suomessa alkoi todellinen diskokuume. Diskoista valtavirtaa tehnyt Saturday Night Fever -elokuva tuli täällä ensi-iltaan huhtikuussa 1978 eli reilut puoli vuotta Nevada By Sunsetin julkaisun jälkeen. Tälle harjalle Love ei kuitenkaan lähtenyt enää ratsastamaan, eikä Dance-projektikaan jatkanut yhtä singleä pidemmälle.
Teksti: Mikko Mattlar
Julkaistu alun perin Soundissa 5/2016
Lisätietoja singlestä löytyy discogsista. Valitettavasti ääninäytettä ei löydy Spotifysta tai Youtubesta.