Love Recordsin katalogin erikoisempaan osastoon kuuluu tamperelaisen Kummitus-bändin ainoa single Kalman koura / Kuoleman liekki, joka julkaistiin kesällä 1975. Suomenkielistä rokkia sisältävästä levystä ei kannata etsiä taustatietoja, sillä julkaisun aikaan bändin jäsenten henkilöllisyydet oli tarkoitus pitää salassa. Biisit on nimetty Kele Per -pseudonyymille, eikä levyn kuvakansissakaan lue bändistä kuin sen nimi. Kummituksen logo on kuitenkin hieno.
Idea Kummituksen taustalla oli kiinnostava: porukasta suunniteltiin hysteriabändiä, joka esiintyisi rankasti maskeerattuna, käyttäisi keikoillaan savua ja värivaloja ja tarjoaisi biiseissään kauhutarinoita haamuista. Ryhmän jäsenten henkilöllisyydet oli tarkoitus pitää salassa myös keikkatilanteessa. Idea oli siis periaatteessa sama, jonka Mr. Lordi jalosti pidemmälle jokunen vuosikymmen myöhemmin, mutta lavashow-suunnitelmista saattaa ehkä tulla mieleen myös Spinal Tap -niminen rockryhmä.
”Pelkoa levyn kuuntelu ei aiheuta tänä päivänä, ja voi olla kyseenalaista, aiheuttiko se sitä 1970-luvullakaan.”
Kummitus sai ensisinglelleen tuottajaksi ammattimies Pave Maijasen, mutta levy floppasi. Kauhubändin kappaleiden kuolema-aiheisia sanoituksia haukuttiin tuoreeltaan lehdistössä naiiveiksi, mitä ne ehkä olivatkin: ”Sä näät liekit kuoleman tulien, repii ilmaan huudot tuskaiset, palaa sinussa jo liekit vieden siteet elämään”, kuuluu Kuoleman liekin kertosäe. Hyytävää!
Singlen soittopuolesta kuulee, että bändin soittajat olivat ammattilaisia, eivätkä sävellyksetkään ole kehnoimmasta päästä. Pelkoa levyn kuuntelu ei kuitenkaan aiheuta enää tänä päivänä, ja voi olla kyseenalaista, aiheuttiko se sitä 1970-luvullakaan. Teatraalisemman laulajan hankkiminen olisi auttanut ensi alkuun, sillä solistin vähäeleinen ja jopa flegmaattinen tulkintatapa ei oikein sovi kauhukuvilla leikittelevään tekstiin.
Kummitusten henkilöllisyydet alkoivat paljastua pian singlen julkaisun jälkeen. Bändistä löytyi niinkin arkisia hahmoja kuin tamperelaisissa Alwari Tuohitorvi- ja Matthews-bändeissä soittaneita sinänsä päteviä muusikoita. Molemmat bändit olivat Tampereen seudulla vaikuttaneita suosittuja keikkakokoonpanoja, mutta soittajien rutiini ei pelastanut Kummitusta. Bändin ura Lovella jäi yhteen singleen.
Love-sopimuksen jälkeen Kummitus teki vielä Kahdet kasvot -nimisen albumin BASF-levymerkille. Tälläkin levyllä voi kuulla tahattoman koomisia sanoituksia, mutta se ei silti ole musiikillisesti mitenkään kehno, vaan sisältää paikoin laadukasta psykedeliavaikutteista suomirockia. Kun albumia äänitettiin Lahden Microvoxissa lokakuussa 1975, Kummitus oli kuitenkin jo hajoamassa, joten bändin tarina oli vain puolen vuoden mittainen.
Ammattitaitoisille soittajille löytyi töitä Kummituksen jälkeenkin. Bändin laulaja-basisti Olli Kivistö yritti soolouraa myöhemmin 1970-luvulla ja esiintyy edelleen oman iskelmäyhtyeensä solistina. Myös rumpali Seppo Tammilehto on menestynyt Suomi-iskelmän puolella ja julkaissut useita sooloalbumeita. Kitaristi Jussi Niemi on toiminut viime vuosina mäkisankari Matti Nykäsen taustabändin johtajana.
Teksti: Mikko Mattlar
Julkaistu alun perin Soundissa 3/2016