Kolumni: Agentsin uljaassa levykatalogissa on yksi albumi jäänyt suotta pimentoon – on aika korjata vääryys

Lähihistoriaa on suosittua lukea ja arvottaa uudelleen. Topi Sorsakosken ja Agentsin tuotannon arvottamisessa on tehty aikanaan yksi kardinaalimunaus, jonka haluaisin korjata nyt kätevästi 32 vuotta myöhemmin.

Kaikki tuntevat Topin ja Agentsin albumitrilogian: In Beatin (1986), Besame Muchon (1987) ja Popin (1988) sekä näiden yhteneväisen kansitaiteen. Mutta näistä konseptiltaan ja kansitaiteeltaan eroava Half And Half (1990) on selkeästi tuntemattomampi, eikä ajan kuluessa ole tullut yhtään sen tutummaksi. Se on väärin.

Half And Halfilla on aivan yhtä kaunista musiikkia kuin edeltävillä albumeilla. Myös siinä mielessä usein edeltäjiään mieluisampaa kuunneltavaa, että levyn kappaleita ei ole soitettu puhki.

Levyn helmi on alun perin Elviksen levyttämä Summer Kisses, Winter Tears, joka on kääntynyt hyvin suomalaisittain muotoon Talven kylmät kyyneleet. Kesäsuukot on unohdettu ja keskitytty talviseen kyynelvirtaan. Topi ja Agents tekevät jälleen kappaleesta täysin omansa sinisin sävelin.

Albumin huono maine johtuu useasta syystä. Edellä mainittu esteettinen muutos kansitaiteessa, joka vaikutti nopeammin ja halvemmalla tehdyltä, oli viesti ja visuaalinen lukuohje muutoksesta. Puolet kappaleista olivat instrumentaaleja, mikä voi viestiä kuluttajalle montakin asiaa. Vain muutama Topi-biisi, eli menestyksen aallolla olevan yhtyeen rahastuksen makua, tai silkkaa laiskuutta ja välinpitämättömyyttä.

Orkesteri oli levyn teon aikaan myös aidosti väsynyt, sillä he olivat kiertäneet jo vuosia aivan hurjaa tahtia sekä tehneet levyjä samalla.

Ei olekaan syytä mystifioida Half And Halfia liiaksi. Levyn teon taustalla oli myös aitoja ongelmia, kuten motivaation puutetta Sorsakosken puolelta. Hänen äänensä ei myöskään ollut täysin kunnossa levytyksen aikoihin. Se, että levyn toinen puolisko sisälsi ainoastaan instrumentaaleja, oli kompromissiratkaisu.

Kun lopputulosta kuuntelee nyt: mitä sitten? Agents ei ole mikään tusinabändi. Instrumentaalit on huolella toteutettuja, kauniita tulkintoja. Niistä kirkkain on Rakkaus on sininen. Menneen kesän Maustetytöt x Agents -keikat aloitettiin käsittääkseni poikkeuksetta tällä instrumentaalilla.

Yhtyeen versioima Muistan kesän esiintyi Half And Halfilla myös ensimmäistä kertaa, mutta instrumentaalina. Kuusi vuotta myöhemmin se levytettiin vielä Jorma Kääriäisen kanssa, ja siitä tuli hitti.

80-luvun albumitrilogia oli luonnollisesti levy-yhtiö EMI:lle jättimenestys. Vaikka Half And Halfia on voitu tulkita laiskaksi rahantekoyritykseksi, niin kovin kaupallinen konsepti se ei ollut. Levy myi silti kultalevyn verran, mutta Agentsin skaalassa se ei ollut paljon. Half And Half ei saanut näin edes kaupallisen menestyksen kunniaa.

Seuraavana vuonna ilmestynyt Sorsakosken soololevy Yksinäisyys myi huomattavasti enemmän. Half And Half jäi väliinputoajaksi.

EMI:n silloinen toimitusjohtaja Hobo Puhakka on kommentoinut myöhemmin Viimeiseen korttiin -elämäkerrassa, että Half And Half -levyä on hänen mielestään suotta parjattu välityöksi ja sitä kenties kuunnellaan myös hieman asenteellisesti. Tästä on helppo olla samaa mieltä.

Keikoilla Agents aloitti usein instrumentaalisetillä ennen kuin Sorsakoski tuli lavalle. Ja ennen kuin tiesin edes levyn tekemisen taustoista, ajattelin instrumentaalipuolen olevan kunnianosoitus lavakulttuuria ja rautalankamusiikkia kohtaan.

Half And Half on jäänyt tietysti myös merkiksi kriisistä, koska Sorsakosken ja Agentsin yhteistyö hiipui pian levyn ilmestymisen jälkeen. Topi alkoi soolouransa myötä kiertää muiden orkesterien kanssa. Topi ja Agents palasivat levyttämään yhdessä uudestaan vasta vuonna 2007 ilmestyneen Renegades-levyn myötä.

Half And Half on tulkittu kriisilevyksi ja jäähyväisiksi. Olen kirjoittanut tähän lehteen aiemminkin tuhon estetiikan viehätyksestä. Siitä, että albumilta kuuluu bändin tila ja vääjäämätön loppu, mutta samalla levy onnistuu koskettamaan juuri siksi. Esimerkkejä maailmalta on lukuisia: Oasiksen Be Here Now, The Doorsin L.A. Woman alkajaisiksi. Half And Halfissa on samaa tunnelmaa.

Kirjoitan tätä tekstiä mökillä syksyn ensimmäisinä päivinä, kun tuuli riepottaa vielä vihreinä olevia koivuja, joista irtoaa syksyn ensimmäiset keltaiset lehdet. Kesän viimeiset suukot ennen talvea. Siirtymäkauden musiikkia on myös Half And Half.

Teksti: Arttu Seppänen
Kolumni on julkaistu Soundissa 8/22.