Kitaristi Juha ”Gladiator” Laineen kuolema oli varmasti rankka laaki Valkyriansille, mutta porukka on silti koonnut rivinsä uudelleen. Gladiaattorin tontilla kuullaan nyt kahta kitaristia.
Moni-ilmeinen ja tiukasti kulkeva kiekko on nimensä väärti ja tekee selväksi Valkyriansin paikan uudemman polven ska/rock steady -bändien huipulla kansainvälisestikin tarkasteltuna. Tanssilattialla tämä toimii kuin metrin halko. Perussointi on ennallaan, mutta siitä koukitaan maukkaasti eri suuntiin juurifaktoria koskaan menettämättä. Intohimoinen rakkaus lajiin huokuu Valkyriansista todella vahvasti.
Herkkuja riittää! The Monster -instrumentaalia mehevämmin kauhua ja surfia tuskin voi toisiinsa nivoa. Beautiful Day on kuin jamaikalainen cumbia twangilla, kun taas laittamattoman funky Cayoodle muistuttaa Metersin parhaista päivistä. Cumbia kummittelee jollain tavalla myös rakenteellisesti varsin erikoisessa, mutta loistavasti onnistuvassa Why Don’t You Love Messa. Samassa hengessä 60/70-luvuilta ammentava Make A Wish paljastuu mahtavan melodiseksi soul-biisiksi, jonka kruunaa Angsterin falsettilaulu. Billy ylistää psychobilly-yhtye Garbagemenin edesmennyttä nokkamiestä samalla kertaa sekä Jamaikalle että The Clashille hattua nostaen.
Hyvin liki viittä tähteä Monsterpiece kaiken kaikkiaan liippaa. Maltan tuskin odottaa keikkoja.