Volbeat on eräänlainen Frankensteinin hirviö. Se on koottu Elviksen, Misfitsin, Johnny Cashin ja oman thrashmetallisen menneisyytensä palasista ja herätetty henkiin sähköllä. Se on vienyt rockabillyn moshpitiin ja napannut siitä hyvästä kultaa, kunniaa ja jopa Grammy-ehdokkuuden.
Bändin yhdeksäs pitkäsoitto God of Angels Trust on syntynyt ilman mietintöjä ja SWOT-analyysejä. Se kuuluu.
Levy soi alkuun melodisesti ja tarttuvasti, kuten Volbeat aina, mutta thrash-riffejä ja hihasta nykäistyjä sooloja säästämättä. Heti kun tuntuu, että pari biisiä kulkee samoja raiteita, ohjelmassa seuraa hard rockabillyä tai kaihoisan tarinankerronnallista skandi-iskelmää säröllä. Eikä bändi kuitenkaan kuulosta linjattomalta, Michael Poulsenin jäljittelemätön laulusoundi kun sitoo kaiken yhteen.
Volbeat ei selittele. God of Angels Trust elää ristiriidasta, nojaa rosoiseen karismaan ja luottaa siihen, että kuulijat pysyvät kyydissä, vaikka riffit, raspit ja rockabillyhenki törmäävät metallin voimalla juuri niin kuin Volbeatilta voi odottaa. Tanskalainen tyylitehosekoitin porskuttaa yhä vailla jarruja ja genreaidoille pissien.
