Levyarvio: Enää vain pateettista uhorokkausta – Volbeatin terävin kärki on ehtinyt jo tylsentyä

Volbeat
Rewind, Replay, Rebound
Universal

Tanskan elvismetalveikot tapasivat piristää sarjakuvatoimituksen työpäiviä viime vuosikymmenellä aika tasan tarkkaan kolmen ensilevyn mitalta. Volbeatin riehakkuus sekä rock’n’rollin ja heavyn yhdistelmä toimi tuolloin valloittavasti, mutta stadiontasolle kohoaminen ilmeisesti katkaisi bändin tohkeilulta estottomimman terän. Rewind, Replay, Rebound on jo seitsemäs albumi. Hyvänä uutisena mainittakoon, että yhtye saa edelleen buustattua energiansa kohtuullisiin menobiiseihin, mutta pääpaino lankeaa kuitenkin kireämmälle kailotukselle ja massayleisön tunneohjaukselle. Siinä tuotantopuoli hioo sekä biisintekoa että soitantoa selvästi väkinäisempään kuosiin.

Hämmentävällä tavalla yhtye edelleen muistuttaa iloisemmasta menneisyydestään jyvittämällä rockabilly-pastisseja taktisiin väleihin ja julkaisemalla ennakkoraitana ronskin ”The Way I Walk” -rinnastuksen Pelvis On Fire. Albumilla on kaksi muutakin vastaavaa tyylitelmää, mutta nekään eivät pärjää esimerkiksi ruotsalaisen Fatboyn vastaaville uusjalosteille. Hiukan luontevammin sujuu amerikkalaisen uuspunkin popmelodisin tyylilaji, mutta nekin raidat tuntuvat kuriositeeteilta pateettiseksi äityneen uhorokkauksen rinnalla.