HEAVY TRASH: Going Way Out With

HEAVY TRASH
Going Way Out With
Crunchy Frog

Kamahoulama sentään, miten hauskan, kahjon ja riettaan rock’n’roll-levyn Heavy Trash on saanut aikaan! Pussy Galoren ja Blues Explosionin kyydissä vaihtoehtotähdeksi noussut Jon Spencer ja kanadalaissyntyinen Matt Verta Ray osoittivat jo ensimmäisellä Trash-kiekolla, että tämä ei ole mikään turha terapiapumppu. Pääroskaajien kiertuetukena soittaneiden muusikoiden tuella toteutettu Going Way Out With pistää vielä isomman vaihteen silmään. Valkoisen roskaväen romuksi mankeloima rhythm and blues, solmuun väännetty soul ja mielisairaalasta karannut rockabilly roiskuu housuille vimmalla, jota on mahdoton vastustaa.

Jon Spencerin saarnaavissa show-elkeissä ja tulkinnoissa on aina ollut rockabilly-kierrettä ja Heavy Trashissä tämä yliopistouran Elvis-alttarille uhrannut karismaatikko pääsee todella irti laulajana. Pornografisen mehukkaalla vätvätyskaiulla ryyditetty koohotus ja sydänveren vuodatus tavoittavat upealla ja persoonallisella tavalla Charlie Feathersin, Johnny Burnetten ja muiden billy-klassikoiden kapinallisen ja vahvasti häiriintyneen tunnelman.

Studiovelhona leipäänsä ansainnut Matt Verta Ray on vaikuttanut siihen, että Heavy Trash ei toista rock’n’rollin kultakauden soundia sellaisenaan. Tyylikkään vuosikertajulkisivun alla poreilee aimo tujaus avantgardistista hulluutta. Tietoiset lyyriset sekoilut ja tuotannon pienet suhailut sijoittavat Heavy Trashin osaksi The Crampsistä lähtevää rockabillyn kerettiläisempää perintöä, jossa on kosolti enemmän meisseliä kuin vaikka Brian Setzerin viime vuosien maneerisissa virtuoosipujotteluissa.