Helposti vihattavaa huttua – The Chainsmokers toistaa itseään pehmittääkseen kuulijansa

The Chainsmokers
Memories... Do Not Open
Columbia

The Chainsmokers on tänä vuonna noussut yhdysvaltalaisen musiikkimedian ykkösviholliseksi. Duo sai lentävän lähdön uralleen vuoden 2014 #Selfie-biisillä, joka puhesamplellaan ei herättänyt odotuksia mistään yhden hitin ihmettä suuremmasta. Puhtaista klubibiiseistä on siirrytty Radio Nova -kelpoiseen elektropopiin ja ketjupolttajat ovat tällä reseptillä leiponeet tiensä Billboardin kärkeen saakka.

Tähän taustaan peilattuna Memories… Do Not Open on levynä yllättävän kunnianhimoinen. Levyn skaala levittäytyy klubin lattialta (It Won’t Kill Ya), elektroniseen poprockiin (Break Up Every Night) ja palettiin haetaan myös orgaanisia värejä kitaroiden avulla. Yhdessä Coldplayn kanssa tehty Something Just Like This on takuulla vuoden 2017 vihatuin popkappale. Jotain puuttuu silti.

Memories kärsii kömpelöistä lyriikoistaan ja itsensä toistamisesta. Useat kappaleet rakentuvat samankaltaisen piano-osuuden päälle ja klubille tarkoitetut kappaleet tuntuvat levyllä päälleliimatuilta. Parhaimmillaan levy on Parisilla, joka kestää Memoriesin kappaleista todennäköisesti parhaiten aikaa.

The Chainsmokersin valmiiksi pureskeltua popmusiikkia on helppo vihata, mutta vaikeampi saada soimasta päässään.