JUKKA NOUSIAINEN: Jukka Nousiainen

JUKKA NOUSIAINEN

Jukan Musiikki

Edeltävien Huonoa seuraa -sooloalbumin ja Jytämimmien kanssa tehdyn Jytää vaan -levyn jälkeen Nousiaisen uusi kahdeksan laulun kasetti kuulostaa selvästi tyynemmältä työstöltä. Hillitympi äänenvoimakkuus ei tarkoita sitä, etteikö lauluihin latautuisi yksin soittaen, sovittaen ja äänitellen samaa vetovoimaa kuin valikoitujen kumppanien parissakin.

Mainiot lyriikat aukeavat selkeinä mielikuvina ja vetoavina tunnetiloina, koska artikulaatio natsaa hyvin sävelkulkuihin. Hyvissä melodioissa ja iskevissä kertosäkeissä ei ole mitään väkinäistä, vaan ne tulevat lauluntekijältä ihailtavan luonnollisesti.

Kappaleiden rakenteita voi pohtia muodollisesti, missä on rautalankaiskelmän viitettä, missä taas hörhömmän sisäavaruuden kaikua, mutta tarkkoihin muotteihin Nousiainen ei noin vain asetu. Hänellä on aivan oma tapansa vangita kuulijat visioihinsa ja jutustella niistä laulullaan ja kitarallaan. Hänen tunteensa ja oivalluksensa ovat ymmärrettäviä, ja tekstin symboliikka avautuu psykedeelisimmilläänkin ainakin jollain tajunnan tai vaistojen tasolla.

Loistavana kitaristina Nousiainen nostaa kappaleet erakkokammion ahtaudesta päivänvaloon melodioiden välittömillä sointufilleillä ja sooloilla, jotka ovat hyvin tarkkoja, mutta eivät mitään treenaten tikattuja kelauksia.