NICOLAS KIVILINNA: Joka laulun laulaa vaan

Arvio julkaistu Soundissa 4/2015.
Kirjoittanut: Antti Marttinen.

Arvio

NICOLAS KIVILINNA
Joka laulun laulaa vaan
Joteskii Groteskii

iTunes määrittelee levyn musiikin folkiksi ja siitä kai pitkälti on kysymyskin, mutta tämän huikean debyyttialbumin kohdalla määre tuntuu melko rajoittavalta. Kivilinnan musiikki nimittäin muistuttaa monin paikoin enemmänkin hilpeän riemukasta rockia ja musiikki tekee vaikutuksen ennakkoluulottomuudellaan.

Olen nähnyt artistin pari kertaa livenä pelkän kitaran säestyksellä, ja biisien voimasta kertoo sekin, että ne toimivat hienosti silläkin tavalla esitettyinä. Siitä huolimatta levy on aivan oma juttunsa, koska useimpia lauluja on koristettu muilla soittimilla äärimmäisen hyvällä maulla. Kivilinna on pitkälti soittanut ja laulanut kohdat itse päällekkäisäänityksinä, mutta siellä täällä hän on käyttänyt muitakin muusikoita. Juttua ei ole missään kohtaa paisutettu liian isoksi, vaan soittimia ja laulua on käytetty juuri sopivassa suhteessa.

Laulut muodostavat mukavan laajan kirjon – avausraidassa Kapteeni Kirk ja Enterprise liikutaan Star Trek -tunnelmissa ja tietysti Kirk pelastaa siinä maailman. Raita on riemukas, mutta seuraava biisi Ystävä parhain on lähempänä perinteistä folkia ja erolaulua, sen sanoitus on niin koskettava, että kaikki samassa tilanteessa olleet – siis me kaikki – samaistuvat takuuvarmasti laulun tunnelmiin. Luuranko-Lasse taas on riemukasta perusrockia parhaimmillaan; perusasioiden parissa ollaan, mutta kekseliäästi.

Kivilinnan omat biisit toimivat, mutta miten on lainojen laita? Herra Hakkaraisen uni on typistetty lyhyeksi kuorsaukseksi. Laulu oli alkujaan The Beatlesin Being For The Benefit Of Mr. Kite, mutta siihen ei saatu käännöslupaa – kannessa teksti yhä kummittelee. Paavi kävi Kentuckyssä on huima verbaalitykitys ja melodialtaan sama kuin Juicen tutuksi tekemä Napoleonin mopo. Laulu Intialainen kuvitelma on sävelletty onnistuneesti Uuno Kailaan tekstiin, toisen tekstiin kirjoittamisessa Kivilinnalla on kokemusta jo vuonna 2013 julkaistun Eino Leino -ep:n ajalta.

Ehkä on hyväkin, että Sgt. Pepper -lauluun ei saatu lupaa, näin Kivilinna on enemmän omillaan. Ja pärjää mainiosti, tosin biisin tai pari olisi lyhyehköksi (33 minuuttia) jäävälle levylle voinut lisätä.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa