OBITUARY: Frozen In Time

OBITUARY
Frozen In Time
Roadrunner

Levyn nimi on tarkkaan harkittu, ei epäilystäkään. Obituary on palannut juurilleen, joilta se ei koskaan lähtenytkään. Muistaako kukaan enää 90-luvun alkua ja Floridaa? Tarvitseeko niitä muistaa?

Frozen In Time on levy, jonka ei ole tarkoitus olla mitään uutta. Siitä ei kannata syyttää ketään. Kun rämeiden death metal -skene hiipui, Obituary oli helppo muistaa ja Killing Addiction helppo unohtaa. Etenkin World Demise jätti lähtemättömän jäljen herkän teinipojan mieleen. Sen parempaa levyä ei niissä piireissä mielestäni tehty, ja jos Frozen In Time jotain suuntaviivoja antaa, ei koskaan tehdäkään.

Frozen In Time kelaa Obituaryn historiaa läpi, mutta 20 vuotta vanha nauhuri ei kopioikaan niitä hyviä juttuja niin kuin ne itse muistaa. Tuloksena on jotakin joka kuulostaa Obituaryltä, mutta on liiaksi sitä samaa huttua, jota tekivät ne kymmenen yhtyettä, joiden nimiä en enää muista. Nopalla heitetyn kuuloiset riffit olivat toki The End Completenkin ilmestyessä hymähtelyn aihe, mutta kuunneltuani Frozen In Timen muutamaan otteeseen, huomasin etten edes ollut kiinnittänyt huomiota mihinkään muuhun. Levy on tylsä kuin elämä, eikä sitä legendaarisuus korjaa.

Obituaryn arvoa Frozen In Time ei muuta miksikään, mutta bändin nykykunnosta se antaa varsin hailakan kuvan.