SIMPLY RED: Love And The Russian Winter

SIMPLY RED
Love And The Russian Winter
EastWest

Katsotaanpa miten Britannian sielukkaimmat pop-laulajat lähtevät vuosituhannen viettoon. Molempien uutuusalbumin nimi on ainakin niin mahtipontinen, että naurussa on pitelemistä. Etenkin, kun kumpaakaan otsikkoa ei todennäköisesti ole tarkoitettu millään tavalla hauskaksi heitoksi.
Sekä Simply Redin Greatest Hits että George Michaelin Ladies & Gentlemen – The Best Of -tupla osoittivat, että Mick Hucknall ja George Michael ovat viimeisen 15 vuoden taitavimpia hittinikkareita ja, pakko se on myöntää, omalla tavallaan todella tyylikkäitä tulkitsijoita. Molempien huippuhetkien rinnalla kaikki koreografioihinsa keskittyvät levy-yhtiöiden marionetit tuntuvat entistäkin ohkaisemmilta ilmiöiltä. Kaiken lisäksi sekä Mickillä että Georgella tuntuu edelleenkin olevan sisäinen pakko uuden musiikin tekemiseen. Tällä kertaa yhteensä yli 100 miljoonaa levyä myyneet taiteilijat eivät kuitenkaan ole parhaimmillaan. Kummankaan levystä ei ole kovinkaan paljon sanottavaa.
Love And The Russian Winter sisältää kopiokoneen läpi ajetun sentimentaalisen sinisilmäsoulin lisäksi kaupan hyllyssä vanhentunutta housesykettä ja todella kaameita tekstejä rakkaudesta ja elämästä ja siitä kuinka taivas on mustalainen ja pyssyt tappavat. Vaikka albumin soundi on kuin silkkiä ja Hucknallin ääni ehkä hieman kypsempi kuin aiemmin, niin minä jään silti odottamaan sitä päivää, jolloin Mickillä menee huonosti ja hän tekee todellisen soul-levyn. Love And The Russian Winter ei ole toivoton, mutta se on turhan tavanomainen albumi.
George Michaelin uusin sen sijaan on todella toivoton levy. Songs From The Last Century on juuri sellaista tekotaiteellista sontaa, jota soisi kuulevansa vain kaikkein limaisimpien megatähtien huonoimmilla hyväntekeväisyyslevyillä. George Michael on valinnut tulkittavakseen kymmenen omasta mielestään merkittävää sävelteosta ja alistaa ne tuottaja Phil Ramonen (Julian Lennon, Ringo Starr, Barry Manilow, Barbra Streisand…) kanssa mitä brutaaleimmalle hyväksikäytölle. Jokaikinen kappale on pakotettu massiivisen viihdeballadin muottiin ja koristeltu selloilla, harpuilla, torvilla ja muilla turhuuksilla. Levystä on tyylikkyys todella kaukana. Hyi helvetti!