Kolme vuotta sitten, ensimmäisenä koronakeväänä, kun kaikki normaalitoiminta alkoi jumittua, Ismo Alanko havaitsi löytävänsä itsensä työhuoneelta. Biisejä alkoi syntyä poikkeuksellisen pitkässä ja hitaassa, orgaanisessa prosessissa, joka johti nyt julkaistuun, kahdeksanteen soololevyyn Me olemme ihme. Välivuosina oli toki innostavia ja työläitäkin projekteja, kuten 10 keikan putki Neljäkymmentä laulujen vuotta Tavastialla, Oulu Sinfonian kanssa levytetty, puoliksi uusia biisejä sisältävä Kaikenlaisia kehtolauluja sekä viime vuodelle lykkäytyneet Hassisen Koneen juhlakeikat.
– On aivan ihanaa, kun keikat alkavat uuden levyn kanssa, kun nämä vuosia jumittaneet juhlalliset nostalgiakeikat ovat onnellisesti ja onnistuneesti takanapäin, Ismo myhäilee.
– Olen suoraan sanottuna ihan liekeissä tästä tilanteesta. Parhaillaan treenaamme bändin kanssa musiikin livesovituksia. Pidän kiinni kovalevyvapaasta linjasta, että kaikki soitetaan livenä.
– Ensinhän me kokoonnuttiin kaksi vuotta sitten bändin kanssa leirille Villa Vikaniin, tutustuttiin osaan noista biiseistä ja mietittiin arreja. Loppujen lopuksi tehtiin kuitenkin niin, että äänitettiin rummut studiossa mun suuntaa antavien demojen päälle. Studion sijasta tyypit äänittivät omilla pajoillaan, kaikessa rauhassa, ja saivat kokeilla ja tarjota ajatusta tyylilajista. Kun kaikki saivat toteuttaa itseään, materiaaliahan tuli niin perkeleesti miksaajan ja minun haravoitavaksi.
– Se oli hedelmällinen tapa levyttää ja tuli vähän uudenlaista kulmaa bändisoittoon. Itse halusin testata hiukan elektronisia juttuja, erilaista dynamiikkaa ja tapoja, ettei bändisoitto olisi mitään tasaista jyystämistä.
– Elämäni soundien listaaminen ja karsiminen oli vaikeaa, sillä jokaiseen teemaan olisi voinut laittaa vaikka kuinka monta albumia. Jälkeen päin muistin vielä Nick Caven Boatman’s Callin, joka olisi sopinut moneen väliin. Cavelta minulla on eniten levyjä ja nähtyjä keikkoja.
LEVY, JOKA TUO MIELEEN MUISTOT JOENSUUN VARHAISVUOSISTA
Hurriganes
Rock And Roll All Night Long
”Joensuussa kaikki pikkujätkät kuunteli ja kaikki niiden bändit soitti Hurriganesia. Cisse oli suuri idoli, joten minäkin soitin bassoa. Tää oli mun eka levy. Ostin, kun se ilmestyi ja kuuntelin tosi paljon. Roadrunnerilta sitten soitettiin enemmän niitä biisejä.”
LEVY, JOKA SAI INNOSTUKSEN MUSIIKKIIN HERÄÄMÄÄN
Various
Jesus Christ Superstar
”Lainasin 10–11-vuotiaana vanhemmalta ystävältä, joka opiskeli klassista viulua, minä selloa. Poprockia en vielä tuntenut, ja tää kolahti ihan tajuttomasti. Kuuntelin kymmeniä kertoja, opiskelin ja käänsin sanoja. Hienoja biisejä, klasarivaikutteita, heviäkin – ja Ian Gillan Jeesuksena. Lapsen mieli vaikuttui.”
ALBUMI, JOKA ON KESTÄNYT KUUNTELUA KAUTTA VUOSIEN
Talking Heads
Fear Of Music
”Tätä mä diggaan eniten vielä nytkin. Kuulostaa ihan mahtavalta, kun menee kävelylle luurit päässä. Kun olin Tukholmassa koulun ja Hassisen Koneen välissä, tuli rautainen annos punkia ja kaikenlaista musaa, Jouni Mömmön opastamana. Varsinkin Cities-biisi jäi päähän jyskyttämään.”
YHTEISEN DIGGAILUN KOHTEENA VELJESTEN KESKEN
Jaakko Teppo
Ruikonperän multakurkku
”Petri esitteli minulle ja Ilille tämän artistin. Innostuttiin vallan helvetisti. Perustettiin Cyde Hyttisen kanssa Sössölandian Kultakurkut, joka lauloi vain Jaakko Teppoa. Petekin kävi soittamassa pyöränpumppua ja kaljapulloa. Savokarjalainen huumori ja kantaaottavuus puhutteli meitä kaikkia.”
LEVY, JOKA VAIKUTTI MUUSIKOKSI JA LAULUNTEKIJÄKSI RYHTYMISEEN
Eri esittäjiä
Pohjalla
”Punkin tulo oli ratkaiseva askel. Ennen Hassisen Konetta tuli Suomessakin kiinnostavia tekstejä, ja mullekin löytyi paikka. Biisejä olin tehnyt jo vuosia. Pohjalla-levyllä oli kaikki: Pelle, Problems?, Sehr Schnell ja Se, tosi tärkeä juttu mulle, koska Yarin klasaritausta kuului niistä biiseistä.”
ERITYISIN ARTISTI JO HASSISTA EDELTÄVIEN BÄNDIEN AIKANA
David Bowie
Aladdin Sane
”Aladdin Sane oli minulle kuin uskoontulo. Silloin populaarimusiikki kolahti toden teolla, se musiikillinen rikkaus, myös taiteena. Jokainen Bowie-levy ennen ja jälkeen oli minulle tärkeä Let’s Danceen asti, joka ei enää sopinut silloiseen makuuni.”
SIELUN VELJIEN YHTEINEN MUSIIKILLINEN YLLYTTÄJÄ
The Last Poets
This Is Madness
”Affe oli saanut tämän jostain kasetilla, ja sitä luukutettiin Siekkarien keikkabussissa tosi paljon. Black power -esiräppiä, konerummut ja sitä iskusanojen chanttausta. Niitä hokemia me sitten huudettiin yhteen ääneen siellä bussissa. Jätti vaikutteita Säkenöivään voimaan esimerkiksi.”
ALBUMI, JOKA ON SOINUT ME OLEMME IHME -LEVYÄ VALMISTELLESSA
Billie Eilish
When We All Fall Asleep Where Do We Go
”Näin Grammy-gaalan, jossa Eilish putsasi pöydän. Kuulin radiosta hyvän biisin ja ilahduin albumista – jumalauta, onko maailman suosituin musa näin hienoa ja freesiä. Aika pientä, ennakkoluulottomalla tavalla tehtyä.”
Toimittanut: Asko Alanen
Artikkeli on julkaistu Soundissa 2/23.