Tarkkailuluokka | Kaikuja kitaroista ja menneisyydestä – Lauma kuvaa lähiöindiellään ihmiskohtaloita betonin väleissä

Lauma on paitsi iso joukko eläimiä, mutta myös Keravan ja Tuusulan suunnalta ponnistava suomirock-yhtye.
20.12.2017 18:35

Tarkkailuluokka nostaa esille uusia ja tuoreita artisteja, joita kannattaa pitää silmällä.

1990-luvun suomirockista ammentava Lauma ponnistaa Kerava-Tuusula-akselilta. Lauman kokosivat aiemmin The Lips -yhtyeessä yhdessä soittaneet kitaristit Petri ja Harri, kun heidän aiemmalle bändilleen kävi klassisesti toimintatauon venähdettyä suunniteltua pidemmäksi.

– Mulla on ollut jo muutaman vuoden ajan fiilis, että suomen kielellä olis nasta kokeilla ensimmäistä kertaa, jos ei ekoja hyvinkin punk-henkisiä teinivuosien rypistyksiä lasketa, Petri kertoo.

Mutta kaksi kitaristia eivät pelkästään tee bändiä. Pian muutaman demon perusteella mukaan saatiin laulaja Antti sekä rumpali Juuso, joka oli Petrin ensimmäinen vaihtoehto bändin kannuttajaksi. Anttia suomenkielisen musiikin tekeminen hirvitti aluksi. Turhaan.

– Yllätyin kuinka vaivatonta se kuitenkin on ollut! Ensimmäisen demon sanat ja laulut olivat purkissa tunnissa, joka antoi kovan sysäyksen jatkaa eteenpäin, laulaja kuvailee.

”Ihmiskohtaloita, myös positiivisessa mielessä, betonin väleissä.”

Mutta miksi laumanne nimi on Lauma? Onko taustalla jokin sisäpiirin vitsi vai joku syvällisempi filosofia?

– Nimivaihtoehtoja käytiin tuskaisen monta läpi. Kaikista keksityistä oli 70% huonoa huumoria, 20% surkean kuuloisia, 10% väärään genreen osuvia. Juusolla tuli meidän ryhmästä mieleen apinalauma. Lauma hyväksyttiin enemmistön äänimäärällä, Antti paljastaa demokraattisen valinnan monitulkintaisen nimen taustalta.

Lauma ammentaa lähiöindieksi kutsumaan tyyliinsä vaikutteita muiden muassa ruotsalaisesta kitararockista (”Hurula ja kumppanit pyörii tiuhaan korvissa”, Antti kuvailee) sekä bändin jäsenten teineinä fanittamasta 1990-luvun suomirockista. Mutta mitä on lähiöindie?

– Lähiöindiessä on kuultavissa tietynlaista haikeutta melodioissa ja kitaroiden surinaa. Kitaroiden ja menneisyyden kaiulla on suuri rooli. Ihmiskohtaloita, myös positiivisessa mielessä, betonin väleissä, laulaja Antti maalailee.

Lauman ensimmäinen julkaisu Kun se aika koittaa ilmestyi joulukuun alkupuolella. Power popia henkivä kertosäe kohtaa suomalaisen melankolian biisissä, jonka 1990-lukulaisuutta alleviivaavat bändin käyttämät VHS-henkiset kuvastot. Biisissä lauletaan muun muassa kyynisen kuvan heijastumisesta toisten kasvoilta, mutta mistä inspiraatio biisin synkänpuoleisiin sanoihin tuli?

– Synkähköä? Mielenkiintoista! Itse en nää sanoituksissa oikeastaan mitään synkkää, vaan päinvastoin, ne ovat enemmänkin toivoa luovat, sanoituksista vastannut Antti toteaa yllättyneenä.

Bändikaveri Petri kertoo, että Kun se aika koittaa syntyi kivuttomasti noin puolessa tunnissa. Kertosäkeen rumpukomppi poikkesi Lauman muista kappaleista ja se kaipasi kumppanikseen ”jotain simppeliä, synkkää kaihoa”.

Lauman suunnitelmat tulevalle vuodelle ovat selkeät: äänittää valmiiksi nyt jo yli kokopitkän levyn tarpeisiin riittävä määrä biisejä. Keikkailu siintää odotuksissa lähitulevaisuutta ajatellen.

Haikeus, kitaroiden surina, lähiöt ja betoni tulivat mainituksi, kaikki kuvaavia termejä. Millainen on Lauman sielunmaisema jäsenten mielestä?

– Satiirinen puukkosade. Maan vavahtelu festivaalikansan hyppiessä, Antti pohtii.

– Sateinen Kallio sunnuntaiaamuna? Jotain perisuomalaista melankoliaa noissa biiseissä taitaa olla, mutta myös toivoa, huumoria ja vittuilua, kitaristi Petri summaa.

Laumassa vaikuttavat seuraavat nimet:
Antti – Laulu
Petri – Kitara
Harri – Kitara
Juuso – Rummut
Tulevilla keikoilla nelikkoa täydentää keikkabasisti Henna.

Tiedätkö yhtyeen tai artistin, joka ansaitsee pulpettinsa Soundin Tarkkailuluokalla? Ilmianna heidät meille:

Hups! Emme löytäneet lomakettasi.

Ota haltuun myös Soundin Tarkkailuluokka-soittolista, jolta löydät sarjassa esitellyt artistit (tai ainakin ne Spotifysta löytyvät) sekä muita tuoreita ja kiinnostavia nimiä:

Lisää luettavaa