Tarkkailuluokka nostaa esille uusia ja tuoreita artisteja, joita kannattaa pitää silmällä.
Helsinkiläinen Keidas-yhtye yhdistää säveltaiteessaan 1970-lukulaista hämyisyyttä ja suomirockin tarinallisuutta indie rock -henkiseen estetiikkaan. Ajatus klassisesta nelihenkisestä rockbändistä, jossa kitarat soisi isosti, oli hautunut kitaristi Saku Kaukiaisen mielessä pitkään jo ennen Keitaan kokoamista.
– Idea bändiin syntyi Juliuksen kanssa erään Olavi Uusivirran keikan jälkeen. Mulla oli alkanut syntyä aika paljon biisipohjia, joita olin äänitellyt kotona itekseen, mutta ei sopivaa bändiä jonka kanssa niitä työstää. Halusin tehdä Jupen kanssa, koska se on musta niin uniikki laulaja, Kaukiainen valaisee.
– Tää ei nyt sitä Led Zeppeliniä ole mitä ehkä lukiossa mietti, ajatus on hieman jalostunut aikojen saatossa. Tykkään siitä, että meillä on koko paletti käytettävissä ja voidaan tehdä just sellaisia biisejä, kun mieli milloinkin halajaa.
Mitkä artistit ovat vaikuttaneet vahvimmin Keitaan soundiin? Mille vuosikymmenelle vaikutteet painottuvat ja jos painottuvat niin miksi?
– Omalla kohdalla varmaankin Steely Dan, Neil Young ja Anki. Oudosti menee 70-luvulle, vaikka kuuntelen siviilissä lähinnä nyky-R&B:tä ja housea, laulusta ja rytmikitarasta vastaava Julius Jäppinen kertoo.
– Mun soitossa on vahvat juuret 60- ja 70-luvun rockista ja bluesista, mutta nykyään seuraan enemmän uusia bändejä. Tällä hetkellä kovia Suomi-bändejä: Olavi Uusivirta, Ursus Factory ja Pimeys, jotka ehkä vaikuttaneet omaan biisin tekoon jollain tasolla, Kaukiainen listaa.
– Tässä bändissä eniten vaikutteita mä oon ottanu omaan soittamiseen punkista ja grungesta. Hyvänä kakkosena soul ja funk, mutta se ei varmaan tuu hirveesti läpi, basisti Iiro Sivula tunnustaa.
– 70-luvun rokki ja proge on vaikuttanu mun omaan soittoon eniten! En sit tiedä millä tavalla se näkyy meidän bändissä, rumpali Vilho Micklin pohdiskelee.
Miten Kesken lauseen oot jo poissa syntyi? Mikä on tarina biisin taustalla?
– Kesken lauseen oot jo poissa -sävellys syntyi eräs synkkä ja syksyinen ilta kotonani. Toin biisin treenikselle ja palaset loksahteli kohdalleen. Julius teki sanat ja nelistään sovitettiin biisi nykyiseen muotoonsa, Kaukiainen muistelee.
Julius Jäppinen summaa biisin terapeuttisen kirjoitusprosessin sanoin ”välillä on rankkaa ja silloin pitää tehdä laulu”.
Otetaan tällainen perinteinen työhaastatteluklassikko: Missä näette itsenne viiden vuoden päästä?
– Ruisrockin Rantalavalla tietenkin! Iiro Sivula intoutuu ja saa osakseen Saku Kaukiaisen ehdottoman komppauksen.
– Ja jos joku järjestää Keidas-festarin vielä uudestaan, niin ollaan messissä! Kaukiainen heittää.
Vilho Micklin visioi festivaalin paikaksi Atacaman tai Saharan aavikkoja. Julius Jäppinen taas näkisi bändin itsestään kertovan Keidas – kitaroita ja kyyneleitä -dokumenttielokuvan ensi-illassa.
Jos saisitte tehdä yhteiskappaleen jonkun artistin – elävän tai kuolleen, kotimaisen tai ulkomaisen – kanssa, kenet valitsisitte?
– En tiedä miks, mut ensimmäinen, joka tuli mieleen oli 70-luvun Maarit. Voitais tehdä joku Jäätelökesä-henkinen biisi, mutta duettona ja vähän rokimpi! Saku Kaukiainen tarjoaa ideanaan.
– Näin joskus videon jossa Anssi Kela ja Eero Raittinen laulaa Princen Purple Rainia. Haluisin päästä siihen videoon laulaa stemmoja, laulusolisti Jäppinen pohdiskelee.
Keidas on:
Julius Jäppinen – laulu ja rytmikitara
Saku Kaukiainen – kitara
Iiro Sivula – basso
Vilho Micklin – rummut
Tiedätkö yhtyeen tai artistin, joka ansaitsee pulpettinsa Soundin Tarkkailuluokalle? Ilmianna heidät meille seuraavalla kaavakkeella:
Hups! Emme löytäneet lomakettasi.
Ota myös haltuun Soundin Tarkkailuluokka-soittolista, jolta löydät (lähes kaikki) sarjassa esitellyt artistit siististi yhdessä paketissa:
