Tarkkailuluokka nostaa esille uusia ja tuoreita artisteja, joita kannattaa pitää silmällä.
Kyynisimmät ehtivät julistaa syntetisaattoripopin kuolleen jo 1980-luvun mukana, mutta vaikka sifonkihuivien ja uusromantiikan kultakausi loppui, niin synapopin perintö elää. Tästä perinnöstä ammentaa musiikkiinsa tamperelais-jyväskyläläinen Trust No One, jonka modernissa näkemyksessä synapopista on kuultavissa kaikuja myös 1980-luvun rockista ja myöhempien aikojen meikkirockareista.
Miten Trust No One sai alkunsa? Miten bändin kaksikko kohtasi?
– Hankasalmella hiekkamontulla. Jonin ja mun isät olivat tutustuneet meidän muutettua Hankasalmelle. Jonin isällä oli lasten mopo, jota piti päästä testaamaan yhdessä. Itse en ollut vielä muistaakseni edes kouluikäinen, laulaja-kitaristi Samuli Erkkilä kertoo.
– Ala-asteikäisinä me sitten tehtiin ensimmäiset syntikkapopbiisit kahdella syntikalla ja neliraiturilla. Trust No One -bändi sai alkunsa kesällä 2016 kun päätimme palata autotallistudioon tekemään uutta musiikkia samalta pohjalta, koskettimista ja synista vastaava Joni A. Suhonen paljastaa kaksikon yhteistä musiikkitaustaa.
Syntetisaattoripopista ja kasarirockista ammentava suunta valikoitui herrojen musiikkityyliksi biisejä tehdessä, Suhonen kertoo. Missään vaiheessa ei tietoisesti lähdetty hakemaan 1980-lukulaista lähestymistä, vaan tuon aikakauden musiikki oli aina miellyttänyt kummankin jäsenen korvaa.
– Käytiin katsomassa reilu pari vuotta sitten IAMX:n keikkaa yhdessä ja sieltä tuli kollektiivinen tunne siitä, minkä tyyppisesti voisi yhdistellä uutta ja vanhaa, ja mihin suuntaan soundiamme voisi ylipäätään viedä. Ollaan pyritty olemaan alusta saakka vain rehellisiä sille, mikä meistä itsestämme kuulostaa hyvälle, Samuli Erkkilä kertoo.
”Visuaalisuus ja musiikki ovat kulkeneet käsi kädessä sieltä asti, kun musiikki siirtyi radioista telkkareihin.” – Joni Suhonen
Ennen kuin ensimmäinen Trust No One -nimellä julkaistu biisi Broken Shadow näki päivänvalon viime kesänä, freelance-muusikkotaustainen kaksikko sävelsi musiikkia virolaiseen komediaelokuvaan Loikkarit (Sangarid), joka sai ensi-iltansa keväällä 2017. Toinen sinkku Black Water keräsi positiivista huomiota ja paikallisradioiden soittoa, ja keikkalavoille bändi on noussut ”koemielessä” vasta reilu viikko ennen jutun julkaisua.
– Keikalla Trust No One on kokoonpanon suhteen mielestäni uuden ajan kitaratrio, jossa perinteistä sähköbassoa ei kuulla ollenkaan. Meillä on keikoilla live-rumpali Konsta Lehmonen, joka yhdistelee konesoundeja akustisiin rumpuihin, Samuli Erkkilä kuvailee bändin livepresenssiä.
Kuinka tärkeässä osassa visuaalisuus ja imago ovat Trust No Onelle? Voiko kotoa lähteä ilman sifonkihuivia?
– Visuaalisuus ja musiikki ovat kulkeneet käsi kädessä sieltä asti, kun musiikki siirtyi radioista telkkareihin. Esimerkiksi Eurythmicsin Sweet Dreams-kappaletta on vaikea kuunnella ilman, että mieleen piirtyisi Annie Lennoxin look kyseisen kappaleen musiikkivideossa, kosketinsoittaja Suhonen pohdiskelee.
– Kotoa voi lähteä ilman sifonkihuivia, mutta riippuu pitkälti siitä, minne on menossa. Tosin itse olen niin tottunut huiveihin, että pidän niitä kesät talvet. Meikkaavat miehet ja muu tällainen tyyli ei kuulu tämän hetken valtavirtaan tällä hetkellä edes rokkipiireissä. Emme pelkää olla “tökeröitä”, haluamme olla erilaisia, Samuli Erkkilä kuvailee.
Trust No One:
Samuli Erkkilä – laulu, kitarat
Joni A. Suhonen – syntetisaattorit ja koskettimet
Konsta Lehmonen – rummut (live)
Tiedätkö yhtyeen tai artistin, joka ansaitsee pulpettinsa Soundin Tarkkailuluokalle? Ilmianna heidät meille seuraavalla kaavakkeella:
Hups! Emme löytäneet lomakettasi.
Tutustu myös Soundin Tarkkailuluokka-soittolistaan, jolta löydät sarjassa esitellyt artistit (tai ainakin ne Spotifysta löytyvät) sekä muita tuoreita ja kiinnostavia nimiä: