Soundi rakastaa naisia! Kuuntele toimittajiemme naisartistisuosikit

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää! Soundin nykyiset ja entiset toimituskunnan edustajat valitsivat juhlapäivän kunniaksi omat naisartistisuosikkinsa. Lue alta toimittajien valinnat perusteluineen! Artikkelin lopussa vielä valinnoista koottu Spotify-soittolista iloksenne.
8.3.2018 16:15

Artikkeli julkaistu alun perin 8.3.2015, päivitetty 8.3.2018.

Carola

”Carolan soittokaverit sanoivat aina, että hän oli yksi muusikoista. Hän oli meidän Billie Holidaymme, ilman surkeaa elämää. Carola ymmärsi herkkyytensä ja musikaalisuutensa ansiosta, mistä on kysymys. Laulaja on täydellisimmillään silloin, kun hän uskaltaa olla epätäydellinen ja hajalla. Carolan laulussa kuuluu haava.”

− Pekka Laine

Catherine Ribeiro

”Catherine Ribeiro on ”jotain ihan muuta potenssiin kymmenen”. Portugalilaissyntyisen ranskattaren ääni liikkuu huomaamatta haavoittuvasta demoniseen ja Alpes-yhtyeen kanssa 70-luvun alussa tehdyt levytykset ovat muutenkin about hienointa/älyttömintä musaa ikinä. Tässä kahdenkymmenenviiden minuutin mittaisessa hippifolk-hurjastelussa ehditään koluta sekä taivasta että helvettiä.”

− Ville Pirinen

Nina Simone

”Nina Simonen ääni on kuin luonnonvoima. Se ei ole ole välttämättä koko ajan kaunis, mutta aina kunnioitusta herättävä. Simone itse on uhkaava. Täysin ymmärrettävää. Hänen sukupolvessaan ei ole ollut helppoa olla musta ja lahjakas nainen − nuorena tai vanhana.”

− Arttu Tolonen

Muska

”Marija Babitzin eli Muska on suotta ollut viime vuosina paitsiossa. Muskaa sävykkäämpää ja rajumpaa naisartistia saa hakea suloisten kissojen ja söpöjen koirien kanssa. Kun Muska täräyttää tiskiin tuskan sävyttämän Vähän ennen kyyneleitä vuodelta 1977, niin siinä kostuu silmänurkan lisäksi kalsarit.”

− Hemmo Päivärinne

Chrissie Hynde

”Kovan mimmin manttelin harteilleen saanut Chrissie Hynde ei ole käyttänyt kovin ”naisellisia” avuja, mutta hän onkin joutunut operoimaan perinteisesti miesten hallitsemassa (rock-)bisneksessä jo 1970-luvun lopulta. Sen hän on tehnyt erinomaisesti, perinteiseen tapaan hienoilla biiseillä ja musiikilla. Hynden johtamaa The Pretendersiä ei tullut erityisesti ajateltua ”rock-yhtyeenä jossa oli naislaulaja ja -biisintekijä”, vaan yksinkertaisesti tasokkaana rock-yhtyeenä. Hynde toki otti siinä luontevasti paikan valokeilassa, miehet − keitä he sitten kulloinkin olivatkin − kun olivat paljon vähemmän valovoimaisia.

− Antti Marttinen

Lisa Gerrard

”Haluatteko kuulla kaikkivaltiaan laulavan?”

− Timo Isoaho

Lucinda Williams

”Lucinda Williams, naisääni ja elämänmakuisten sanoitusten naisen ääni, joka alkoi jo 1990-luvulla kiehtoa sattumasoitoissa, Emmylou Harrisin ja Mary Chapin Carpenterin covereissa, duettolevytyksissä sekä vihdoin läpimurtolevyillä Car Wheels On Gravel Road sekä Essence. Vaan hienoja ovat olleet kaikki Miss Williamsin levytykset: varhaiset 80-luvun taitteen roots-kiekot, Rough Tradelle keikattu ja nyt täyteen arvoonsa rehabilitoitu nimikkolevy, rouheat kitaravetoisemmat livelevytykset, jopa onnellisemman nosteen raikastama Little Honey. Helsingin konsertti lujitti kaiken kauniin ja karhean, mitä odottaa ja toivoa saattoi. Näytekappaleena se kaikkien ensimmäinen sydämeen osunut helmi: Sweet Old World.”

− Asko Alanen


PJ Harvey

”Minua on aina pop- ja rockmusiikissa viehättänyt sen tyttömäinen puoli, oli se sitten kirkassilmäistä viattomuutta tai vallatonta höpsöyttä. Eniten ihailemassani Polly Jean Harveyssa ei kuitenkaan ole mitään tyttömäistä, vaan hän on Nainen. Vahva, rohkea ja tyylikäs. Hänen muuntautumiskykynsä ja musiikkinsa sielukkuus tekevät albumista toiseen syvän vaikutuksen. Ja hänen äänensä sulattaa aivot ja vetää jalat alta.”

− Antti Luukkanen

Kathleen Hanna

”Aktivistina, muusikkona ja performansseja lähentelevänä esiintyjänä Kathleen Hanna on mielestäni populaarikulttuurin tärkeimpiä hahmoja kuluneen 25 vuoden säteellä. Bikini Killin pioneerityön ja Le Tigren taidepopin välissä on kuitenkin hänen tuotantonsa unohtunut, täysien pisteiden helmi. Julie Ruin (1997) kuulostaa lo-fi-estetiikkansa ja ultraminimalististen rytmien ansiosta ajattomalta, omassa huoneessa yksin kuunneltavalta ja nykytrendien mittapuulla aikaansa edellellä olleelta napakympiltä.”

− Juho Äijö

Laura Veirs

”Minun Laura Veirs -ihastukseni alkoi kymmenen vuotta sitten tästä laulusta. Kertalaakista, heti kun Laura avasi suunsa. En voi edelleenkään vastustaa tuota lauluääntä: ihastuttavan huoletonta hoilausta, joka kuitenkin painottaa terävästi jokaista sanaa. Se kuulostaa päättäväiseltä, mutta samaan aikaan täysin pakottamattomalta. Aivan kuin Laura lauleskelisi vain itsekseen, huristellessaan pyörällä pitkin Portlandin katuja. Vajaan kymmenen albumin mittaan Lauran konstailematon musiikki on seilannut paljaan folkin ja äänekkäämmän bändisoiton väliä. Molempia ääripäitä Lauran ääni johtaa vaivatta. Kiitokset kollega Nissiselle Lauran maailmaan tustuttamisesta.”

− Mikko Meriläinen

Joanna Newsom

”Olen muutenkin heikkona naispuolisten laulaja-lauluntekijöiden edessä, mutta kun ensimmäisen kerran kuulin Kalifornian Nevada Citystä kotoisin olevan Joanna Newsomin mestariteosta Ys, sulin täysin. Newsomin ilmaisu on täysin kaiken maallisen ylä- ja ulkopuolella. Hän ei ole tästä ajasta, muttei mistään muualtakaan. Soittimena harppu. Tietysti harppu. Palvon, varauksetta. Biisinä Emily, joka on saanut nimensä Joannan siskolta, joka myös laulaa biisin taustat.”

− Jussi Mäntysaari

Mavis Staples

”Mavis Staples on suosikkilaulajani. Hän nousi nopeasti isänsä 1950-luvulla Chicagossa perustaman perheyhtyeen Staple Singersin solistina yhdeksi keskeisistä mustista äänistä ja edelleen kansalaisoikeusliikkeen myötä yhdeksi Dr. Martin Luther Kingin rinnallamarssijoista. Niin, ja se soundi. Mavisin ääni on madaltunut iän myötä muhevaksi kontra-altoksi. Hänen äänessään on kaikki mitä afroamerikkalaisen ilmaisun evoluutiossa kaipaan ja arvostan: rouheutta, kauneutta, syvyyttä, bluesia, soulia, lämpöä. Mavisin ääni koskettaa ja lohduttaa.”

− Esa Kuloniemi

Nicole Atkins

”Ensimmäinen kosketukseni hurmaavaan Nicole Atkinsiin tuli Jools Hollandin musiikkiohjelmasta, jossa neito esitti läpimurtokappaleensa Maybe Tonight. Tämän nähtyäni olin varma, että Atkins nousisi pian tunnetuksi nimeksi ympäri maailman, varsinkin kun kyse on ulkoisesti jokaisen indienörtin märästä päiväunesta, mutta ihmeen hyvin tämä helmi on pysynyt piilossa. Kolmen laadukkaan pitkäsoiton myötä newyorkilaisneito on pikkuhiljaa kulkenut musiikillisesti kohti tummempia sävyjä, mutta tässä paluu kaiken alkujuurille.”

− Jari Jokirinne

St. Vincent

”Yhtä aikaa herkkä ja rujo St. Vincent eli Annie Clark osoitti ihailtavan kontrastinsa ja taitonsa jo vuoden 2007 Marry Me -debyytillään. Viimein suuremmankin yleisön suosion saanut Annie on kiistatta tämän päivän populaarimusiikin yksi taitavimmista artisteista, joka kulkee täysin omaa tietään ja uskaltaa haastaa kuulijansa. Tämä kitaravirtuoosi on nähtävä livenä, kun hän murjoo kitaraansa ja kipittää samanaikaisesti varpaillaan pitkin lavaa.”

− Arttu Seppänen

Annika Norlin

”Annika Norlin vei jalat alta Facit-levyllään (2010). Säkert!- ja Hello Saferide -kokoonpanoja luotsaava ruotsalaisnainen on vastustamaton, vilpitön ja sanoituksissaan laajoja tunnetiloja huikean maanläheisellä ja samaistuttavalla tavalla syväluotaava artisti. Raadollinen ja raukea Tyst nu oli ensimmäinen leuat auki loksauttanut Annika Norlin -hetki. Ihana nainen.”

− Visa Högmander

June Tabor

”Brittifolkin piiristä on noussut useita hienoja laulajattaria. Heistä Sandy Dennyn ura katkesi nuorena ja Linda Thompsonilla puolestaan kesti kovin kauan nousta esiin miehensä varjosta. Niinpä June Taborin levytetty tuotanto näyttäytyy tänä päivänä pitkäkestoisena, tasalaatuisena ja monipuolisena. Tarkkanäköisenä tulkitsijana June Tabor on kansanmusiikin lisäksi esittänyt chansoneita, rockia ja jazzia. Erinomaisesta esimerkistä käyköön Oyster Bandin kanssa vedetty Love Will Tear Us Apart. Se on äänitetty Union Chapelissa, keikalla, jossa minäkin satuin olemaan paikalla.”

− Timo Kanerva

Alexa Leroux

”Melodisen metallin eri alalajien välimaastossa operoiva Shear on pelkästään musiikkinsa puolesta ehdottomasti mielenkiintoisin tuore raskasrock-yhtye vuosikausiin, mutta silläpä on vielä keulillaan valtaosan prinsessakollegoistaan varjoonsa jättävä Alexa Leroux. On merkittävä huomio, ettei musiikkia kuunnellessa tule kiinnittäneeksi huomiota vokalistin sukupuoleen, vaan siihen miten hiton hyvin tyyppi tulkitsee!”

− Henri Eerola

Aurora

”Vasta 18-vuotias Aurora Aksnes on yksi Norjan monista hienoista nuorista naisartisteista. Itse kappaleensa säveltävän ja sanoittavan naisen musiikissa kaavoihin kangistumaton laulunkirjoittaminen ja kekseliäät tekstuurit paiskaavat kättä kiehtovalla tavalla. Runaway-singlen video kaappaa kauniisti talteen koko palettia läpileikkaavan skandinaavismelankolisen mielenmaiseman.”

− Eero Tarmo

Tori Amos

”Tulkitsija, jonka äänessä on niin herkkyyttä kuin voimaa. Sävellysten kirjo vaihtelee suoraviivaisen lempeästä popista taiteellisen kimurantteihin ja kokeileviin, välillä jopa aggressiivisiin teoksiin ja samaa skaalaa noudattavat myös kappaleissa käsiteltävät teemat rankkojakaan aihepiirejä kavahtamatta. Amos on lisäksi tehnyt pitkään hyväntekeväisyystyötä ja toiminut muun muassa Rape, Abuse & Incest National Networkin tukijana sen perustamisvuodesta eli 1994 lähtien.”

– Vesa Siltanen


Tässä vielä äärivirallinen Soundi rakastaa naisia! -soittolista. Mukaan eivät päässeet Joanna Newsom ja The Julie Ruin, joiden kappaleita ei Spotifystä löydy.

Lisää luettavaa