Elokuvantekijät Joonas Ranta ja Joonas Einola ovat ottaneet härkää sarvista tuodakseen valkokankaalle laadukkaita leffoja, jotka eivät ole saaneet ansaitsemaansa huomiota. Uuden ja unohdetun elokuvan festivaali on yleisölle maksuton tapahtuma, joka valtaa Helsingin elokuvateatteri Orionin aamu- ja iltapäivien ajaksi lauantaina 21.2. ja sunnuntaina 22.2. Ohjelmistossa on mm. Pohjoismaiden ensimmäinen 3D-elokuva vuodelta 1953, Janne Kuusen vuonna 1984 ohjaamat mykkäelokuvapastissit, joissa Martti Suosalo tekee ensimmäiset elokuvaroolinsa ja Jörn Donnerin Hellyys (1972), jota tähdittää Vesa-Matti Loiri. Myös uudet omakustanne-elokuvat, musiikkilyhytelokuvat ja -videot saavat sijansa huolella ja rakkaudella valikoidussa ohjelmistossa.
Elokuvateatteri
Orion, Helsinki
21.-22.2.
”Uuden ja unohdetun elokuvan festivaalin tavoite on olla helposti lähestyttävä esityspaikka kaikille katsomisen arvoisille elokuville – tekotavasta, pituudesta tai genrestä riippumatta, ja yhdistää suomalaista elokuvakulttuuria ja -kenttää sukupolvien ja rahoitusmallien yli. Lisäksi festivaalin yksi tavoite on päästä eroon elokuvia leimaavasta indie-elokuva-termistä, jota usein käytetään elokuvan arvoa vähättelevään sävyyn”, kertoo ohjelmajulistus osoitteessa www.uuef.fi.
Kunnioitusta herättävän kulttuuritapahtuman takana ovat intohimoiset elokuvantekijät ja -rakastajat Joonas Ranta ja Joonas Einola, jotka järjestivät jo vuonna 2012 Kino Snadi -nimisen pienimuotoisen leffafestarin Taiteen Vaihtolavalla, joka on Helsingin Kalliossa sijaitseva kulttuuritila. Idean festarikonseptista sai Einola.
– Taiteen Vaihtolava oli pikkuinen paikka, jonka sai vuokrata itselleen edulliseen hintaan. Ajatus heräsi siitä, että tällainen tila on olemassa ja himassa on vehkeet, joilla siellä voisi järjestää jotain. Joten järjestetään! Se oli sellainen hetken älynväläys, Einola kertoo.
Älynväläykseen liittyi Joonasten yhteinen havainto siitä, että Suomessa tehdään paljon laadukkaita lyhytelokuvia ja myös talkoohenkisiä kokoillan elokuvia, jotka jäävät vaille huomiota ja hukkuvat YouTubeen, Vimeoon ja vastaaviin nettifoorumeihin. Cinefiilit Joonakset tunsivat tarpeen tuoda näitä filmejä arvokkaammin – valkokangas-kontekstissa – esille, ja luoda maksuttomuudella yleisölle matalan kynnyksen nauttia elokuvataiteesta.
Kino Snadi -tapahtuman jälkeen Ranta ja Einola saivat yhteistyötarjouksen elokuvayhdistys Risto Jarva -seuralta, joka antoi ymmärtää, että he haluavat tukea tällaista toimintaa jatkossa. Uuden ja unohdetun elokuvan festivaalin siemen oli kylvetty, ja missio sai mahdollisuuden jatkua. Television, leffateattereiden ja festivaalien ulkopuolelle jäävillä laatuelokuvilla tulisi olemaan ainakin kaksi asiantuntevaa ja tarmokasta soihdunkantajaa.
Vaikka UUEF:n ohjelmisto on vapaa genrerajoitteista, ajan kuluessa johtaviksi teemoiksi valikoituivat 3D ja mykkäelokuva.
– Risto Jarva -seuran kautta syntyi yhteys Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin (KAVI, entinen Suomen elokuva-arkisto). Ehdotusten heittelyn yhteydessä KAVI:n tutkija Ilkka Kippola kertoi, että Suomessa on muuten tehty 3D-leffat jo 50- ja 90-luvuilla. Se alkoi kiinnostaa, Joonas Ranta kertoo.
”Nuoren miehen kulttuurisivistystä, kaurismäkistä huumoria ja mystistä, syvää humaaniutta on hankala selittää”
3D oli maailmalla pieni villitys 50-luvulla. Mm. Alfred Hitchcock teki 3D-version yhdestä elokuvastaan. Silti Joonas Ranta koki vuonna 1953 Suomessa tehdyn ja täysin unohduksiin painuneen 3D-leffan käsittämättömänä löytönä. Nyt Alvar Hambergin 3:s ulottuvaisuus esiin on restauroitu festivaalia varten, ja tulee saatetuksi jälkipolville digitaalisen esityskopion myötä.
UUEF:n kaikki 3D-elokuvat peräti 60 vuoden aikajanalta katsotaan samoilla, Finnkinonkin hyödyntämillä XpanD-aktiivilaseilla, joita on varattu salillinen eli 216 kappaletta. Elokuvateknisen kehityksen kaari tulee piirtymään yleisön verkkokalvoille kiinnostavalla tavalla, kun 50-luvun 3D kohtaa 2010-luvun 3D:n. Sama pätee mykkäelokuviin, joissa uusi ja vanha törmäävät.
Jos tiputtelisin tähän artikkeliin kaikki Joonas Rannan ja Joonas Einolan minulle jakamat kiinnostavat detaljit UUEF:n ohjelmiston elokuviin, niiden alkuperäismusiikin säveltäjiin, leffoissa näytteleviin muusikoihin ja vaikkapa siihen liittyen, keitä tekijöitä saatamme tavata paikan päältä tapahtumassa, jutusta tulisi kilometrin mittainen. Kertokoon se jotain Joonasten omistautuneisuudesta asialleen.
Stalker on saanut seurata jo pitkään läheltä Joonaksista hattupäisemmän eli Rannan tekemisiä. Nuoren miehen kulttuurisivistystä, kaurismäkistä huumoria ja mystistä, syvää humaaniutta on hankala selittää. Niin Rannan kuin Einolan vakavaa katsetta, lempeyttä ja pyyteetöntä kulttuurityötä on helppo katsoa ylöspäin kovassa ja tuloskeskeisessä todellisuudessamme.
Nähdään Orionissa, ja juodaan sen rahoilla, kellä rahaa on!
Ohjelmisto:
http://www.uuef.fi/ohjelmisto/
Facebook-event:
https://www.facebook.com/events/354797341388677/
Facebook-sivu:
https://www.facebook.com/uuef.fi
Teksti ja kuva: Teppo Vapaus