Joensuu 1685 katosi kesken kuumimman nousukautensa – mitä bändille tapahtui 11 vuotta sitten?

Joensuu 1685
Aapo Huhta

Joensuu 1685:n toinen albumi ÖB saatiin viimein julki 11 vuoden odotuksen jälkeen. Soundin Aki Nuopponen kysyi yhtyeeltä, mihin se oikein hävisi maineikkaan debyyttinsä jälkeen yli vuosikymmen sitten.

13 vuotta sitten Joensuut Mikko, Risto ja Markus muodostivat indierockia ja shoegazea yhdistelleen trion.

12 vuotta sitten nimen Joensuu 1685 saanut bändi julkaisi nimikkodebyyttinsä, joka otettiin avosylin vastaan.

11 vuotta sitten kaikki oli pedattu toista albumia varten, kunnes Joensuu 1685 katosi olevaisuudesta.

– Jo vuonna 2010 meillä oli selkeä mielikuva siitä, millaiseen jatkumoon musiikkimme kulkeutuu seuraavaksi, ja meillä oli kaksi isoa sessiota Pohjanmaalla. Tarkoituksenamme oli tehdä levy kunnes elämä päätti toisin…

– Bändin taival päättyi siihen vakavaan masennusjaksoon, johon tuolloin ajauduin. Musiikin tekeminen alkoi tuntua pakotetulta, ja jouduin raskain mielin luopumaan sen tekemisestä, laulaja-kitaristi Mikko Joensuu muistelee.

Seuraavien vuosien aikana Risto ja Markus julkaisivat viisi albumia Siinai-yhtyeensä kanssa. Mikko puolestaan käsitteli kokemuksiaan Amen-soolotrilogiassaan vuosina 2016–2017. Lopulta aika oli kypsä Joensuu 1685:n paluulle.

– Hyvinä aikoina, juuri ennen tuota masennuskierrettä, olimme luoneet lämminhenkisissä tunnelmissa paljon vireeltään hurmoksellista musiikkia, joka ei ollut unohtunut näiden vuosien aikana, Mikko kertoo.

– Kohdatessamme nuo yli kymmenen vuotta vanhat kappaleet tuntui kuin olisi tavannut pitkästä aikaa vanhoja ystäviä, joita ei ollut jostain ihmeen syystä nähnyt pitkään aikaan.

– Paluu kappaleiden äärelle sai minut näkemään niiden syntymän ajat selkeämmin: Kaikki ne päätökset joita tuolloin tein, miten iso palanen elämääni tämä yhtye oli, ja kuinka tarpeellista sen hajottaminen ja jälleenrakentaminen oli.

Mikko kertoo, että kokoontuessaan uudelleen yhtyeenä, Joensuut päättivät äänittää yli kymmenen vuotta odottaneet kappaleet uudeksi albumiksi, vaikka samalla alkoi syntyä myös uusia sävellyksiä.

– Teimme uusia, pidempiä ja hypnoottisesti junnaavampia kappaleita, mutta sitten alkoi tuntua siltä, etteivät ne istuneet siihen maailmaan, josta toinen albumi oli vuosia sitten saanut alkunsa.

– Pohdimme tovin, haluammeko ajaa tämän musiikin nykyhetken läpi ja luoda mukaan uutta. Pian meille oli ihan selvää, että juuri nämä alkuperäiset kappaleet tulee saattaa päivänvaloon.

Jo debyytillä joukon suurieleisen äänekäs, monikerroksinen ja kirkas soundi oli hyvin tunnistettava, ja nyt kakkosalbumilla kaikki tämä tuntuu jalostuneen yhä tunnepitoisemmaksi kokemukseksi.

– Debyyttiä tehdessämme hankin hetken mielenjohteesta Farfisa-sähköurut, jonka soundin ajaminen särön ja kaiun läpi synnytti portin ihan omanlaiseen ulottuvuuteen, josta syntyi Joensuu 1685 -maailma.

– Nyt halusimme pitää kiinni tuosta ajatuksesta tehdä kirkasta ja isoa, jokseenkin meluisaa poppia, jonka välittämä pohjavire olisi jotain elämää syleilevää.

Uniikki musiikki vaatii rinnalleen arvoisensa konseptin ja tittelin. Mistä syntyi vähintäänkin omalaatuinen nimi ÖB?

– Jo levyn varhaisimmissa sessioissa vuonna 2009 käytimme toisesta levystämme nimeä Österbotten, Mikko paljastaa.

– Se liittyy esi-isäämme nimeltään Peter Krook, johon bändin nimikin perustuu. Löysin kauan sitten sukupuumme, josta löytyi merkintä Peter Krookista, joka oli syntynyt vuonna 1685. Kuolinpäivänä luki kysymysmerkki.

– Kirjoitimme tarinaa Krookin vaiheista Pohjanmaalla, ja ironista kyllä, viimeisen 10 vuoden aikana meidän oma elämämme oli alkanut muistuttaa tuota Krookin elämää ylä- ja alamäkineen, joten jatkoimme tarinaa myös levyllä.

Albumi tekee myös musiikillisesti vastaavan matkan onnesta ja valosta melankolian ja epätoivon kautta suorastaan täyttymykselliseen rakkauden tunteeseen. Mikko myöntää huomanneensa saman levyn valmistuttua.

– Puhuimme juuri keskenämme siitä, että bändin kokema matka kuuluu nyt levyllä, eikä se tarina pääty tähän.

– Uskoakseni jatkoa ei tarvitse odottaa 12 vuotta. Odottelemme jo nyt innoissamme mahdollisuutta päästä taas keikkailemaan. Olemmekin pyytäneet mukaamme hyvää ystäväämme Tapio Viitasaarta, jonka kanssa olemme nyt muodostaneet kokonaisen nelikon, jonka kesken on ollut mahdottoman hienoa luoda paljon uutta musiikkia.

Teksti: Aki Nuopponen
Haastattelu on julkaistu Soundissa 9/20.